Kansainvälinen tutkimus: Asunnot kallistuivat eniten Irlannissa ja Suomessa

Irlannissa asunnot kallistuivat vuodesta 1995 vuoteen 1999 reaalisesti peräti 76 prosenttia. Suomessa asuntojen reaalihinnat kohosivat 41 prosenttia.

Suomi ja Irlanti olivat vuosikymmenen lopulla nopeimmin kasvaneita EU-maita. Asuntojen ja liikekiinteistöjen hinnat nousivat molemmissa maissa kuitenkin selvästi kokonaistuotantoa nopeammin.

Asuntojen hintoja enemmän vaihdelleet liikekiinteistöjen hinnat kohosivat teollisuusmaiden suurissa kaupungeissa vielä asuntojakin enemmän.

Omaisuusarvojen hinnat ovat BIS:n mukaan tärkeä tekijä suhdannekierrossa. Niiden jyrkät nousut ja laskut kärjistävät pankin neljännesvuosikatsauksen mukaan suhdannekiertoa. Noususuhdanteessa hinnat ruokkivat nousua. Laskusuhdanteessa taas hintojen lasku voimistaa talouden laskua.

Kansainvälisen järjestelypankin ekonomistien mukaan vahva talouskasvu on yksi selitys asuntojen ja liikekiinteistöjen kallistumiselle. Hintojen nousun taustalla on selvityksen mukaan myös hyvin voimakas yksityisten luottojen kasvu.

Monissa maissa, joissa kiinteistömarkkinat eivät 1980-1990 lukujen vaihteessa tai sen jälkeen romahtaneet, reaalihinnat ovat selvityksen mukaan nousseet ennätyksellisen korkeiksi.

Saksassa asuntojen hinnat laskivat

Asunnot kallistuivat BIS:n mukaan viime vuosikymmenen lopulla tuntuvasti myös muissa Pohjoismaissa, Hollannissa ja Britanniassa.

Tanskassa asuntojen reaalihinnat nousivat 31, Norjassa 29 ja Ruotsissa 27 prosenttia. Hollannissa asuntojen reaalihinnat kallistuivat 41 ja Britanniassa 26 prosenttia.

Saksassa, Sveitsissä, Italiassa ja Japanissa asuntojen reaalihinnat sen sijaan laskivat. Sveitsissä asuntojen reaalihinnat putosivat 13, Japanissa 12, Italiassa 9 ja Saksassa 8 prosenttia. Kanadassa asuntojen hinnat pysyivät reaalisesti lähes paikallaan, sillä hintojen lasku oli keskimäärin noin prosentti.

Helsingin liikehuoneistojen reaalihinnat kohosivat selvästi asuntojen kallistumista vähemmän eli 18 prosenttia. Muualla hintojen nousu oli rajua. Lukuisissa suurkaupungeissa hinnat kohosivat yli 40 prosenttia, ja muutamassa kaupungissa ne yli kaksinkertaistuivat.

Japanin kiinteistömarkkinat sen sijaan eivät ole vieläkään toipuneet 80-luvun lopun kuplan puhkeamisesta. Asuntojen hintojen lisäksi myös Tokion liikekiinteistöjen hintojen lasku jatkui 90-luvun loppupuolella.

Kun asuntojen reaalihinnat laskivat Japanissa keskimäärin 12 prosenttia, tippuivat Tokion liikekiinteistöjen reaalihinnat samaan aikaan 37 prosenttia.

Dublinin liiketila kallistui 171 %

Madridissa liikekiinteistöjen hinnat kaksinkertaistuivat 90-luvun lopulla. Dublinissa ne nousivat peräti 171 prosenttia.

Yhdysvaltain suurissa kaupungeissa hinnat kohosivat yli 60 prosenttia, mikä selvityksen mukaan osoittaa, että pörssikurssien raju nousu heijastui myös kiinteistömarkkinoille. Yhdysvaltain asuntojen hinnat nousivat samaan aikaan reaalisesti 9 prosenttia.

BIS:n ekonomistien tutkimuksen mukaan luottojen kasvu on useimmissa maissa selkeä syy asunto- ja liikekiinteistöjen hintojen nopeaan nousuun.

Monissa tapauksissa huomattavasti bruttokansantuotetta nopeammin kasvanut luototus on suoraan yhteydessä hintojen nousuun. Ero luottojen kasvuvauhdissa heijastui BIS:n mukaan selvästi myös hintakehitykseen.

Kiinteistömarkkinoiden luottojen kasvua ovat katsauksen mukaan ruokkineet talouskasvun lisäksi esimerkiksi arvopaperistaminen, rahoitusmarkkinoiden keveys, korkotason lasku ja markkinoiden rakenteelliset muutokset.

Aiempien kokemusten perusteella on BIS:n mukaan aihetta seurata kehitystä tarkasti. Tarpeellista se on etenkin niissä maissa, joissa hintojen nousu on ollut erityisen nopeaa ja hintataso on kohonnut uudelle ennätystasolle tai sen lähelle.

STT-IA
29.9.2000

Talous -sivulle