Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikin biotieteen keskittymä Euroopan huipputasoa

Nokia-ilmiön rinnalle on kipuamassa "BioNokia"



Suomalaista lähitulevaisuutta voi olla "BioNokia" -ilmiö, sillä korkeatasoinen biotekniikan osaaminen huipputasoisella informaatioteknologialla antaa Suomelle kovat valtit maailmalla.


Näin ajatellaan Helsingin yliopiston Viikin tiedepuistossa, jonne on valmistumassa kansleri Risto Ihamuotilan arvion mukaan biotieteen keskittymä, joka hakee vertaistaan Euroopassa.

Näin aavistelevat myös valistuneet, pitkänjänteiset sijoittajat, jotka ovat valmiita informaatioteknologian epävakauden takia sijoittamaan yhä enemmän varojaan biotekniikkaan.

Aivojen ja hermoston toiminnan tutkimus on kansainvälisessä tiedeyhteisössä koettu yhdeksi kaikkein tärkeimmistä, kiinnostavimmista ja sovellutuksiltaan laaja-alaisimmista luonnontieteiden osa-alueista.

Neurobiologisen tiedon merkitys kasvaa kaiken aikaa jyrkästi osittain jo siksi, että tutkijoiden käytettävissä on menetelmiä, joilla aivojen monimutkaiseen toimintaan liittyviä mekanismeja voidaan havainnoida kaikilla biologisilla organisaatiotasoilla eli molekyyli-, solu-, kudos- ja organismitasolla.

Viikin tiedepuistoon on noussut mittavat puitteet mm. juuri tämän alan tutkijoille kilpailla kansainvälisistä huipputuloksista, houkutella vierailevia tutkijoita ja hyödyntää tuloksia suoraan yritystoimintaan.


Tutkimustieto kaupallistuu hitaasti

Tiedepuiston alueella on ensimmäinen yrityshautomo valmiina ja toinen tulossa. Tämä merkitsee tutkimustiedon siirtymistä entistä nopeammin yrityksiin. Vauhti on silti vieläkin aivan liian hidasta.

Kansleri Ihamuotilan mukaan innovaatioketju ei toimi Suomessa kunnolla. Kaupallisesti sovellettavaa tietoa olisi tarjolla paljon, mutta se siirtyy turhan hitaasti hyödyttämään yhteiskuntaa.

Yritystoiminnan ja tiedemaailman yhteistyö on kokenut rajun muutoksen 1970-luvun ajoista, jolloin silloinen opetusministeri vasiten kielsi yliopistoja kuuntelemasta yrityksiä, jottei tieteenteko vääristyisi.

Nyt talousvaikeuksissa ponnistelevan Helsingin yliopiston rahoituksesta tulee 28 prosenttia yrityselämältä, yliopistolla on oma yritysasiamies ja opiskelijoille tarjotaan apua työpaikan löytämisessä.

Kanslerin mukaan on taas aiheellista pohdiskella, kuinka pitkälle yhteistyö voidaan tiedettä vaarantamatta ulottaa. Toistaiseksi tilannetta pidetään hyvänä.

Viikin yrityshautomon 40 yrityksestä merkittävä osa on yliopistoväen omia yrityksiä. Viikissä perustieteet, soveltavat tieteet ja tuotekehitys ovat näin yhdessä.


Tiedelukiolaisille pääsy laboratorioihin

Ihamuotilan visioissa Viikkiin tulee vielä school of biobusiness, joka valmentaisi tutkimustiedon kaupallistamista.

Vuonna 2003 alueelle siirtyvästä normaalikoulusta kaavaillaan tiedelukiota, josta parhaat oppilaat voisivat siirtyä suoraan yliopistoon. Tiedelukiolaiset saisivat ainutlaatuisen mahdollisuuden hyödyntää huippulaboratorioita sekä kirjastoja.

Tänä syksynä tiedepuistoon muuttaa Helsingin keskustasta metsätieteet ja vuonna 2005 eläinlääketieteellinen tiedekunta. Helsingin kaupungin kirjasto, talvipuutarha ja tutkija-asuntolat täydentävät kokonaisuuden.

Ihamuotilan mukaan nousevaan tietokaupunginosaan istuisi kovin luontevasti vielä EU:n elintarvikevalvontavirasto. Sen sijoituspaikasta kiistellään yhä, tiettävästi virasto halutaan sittenkin Brysseliin.

Koska tiedon määrä kasvaa niin valtavalla vauhdilla, tutkinnot vanhenevat noin kymmenessä vuodessa ja ammatit muuttuvat, yliopiston suuria haasteita on Ihamuotilan mukaan kouluttaa ihmisiä luovuuteen.

Tutkimustyössä kaikkein keskeisintä ovat ideat ja luovuus. Luova, muutoskykyinen, akateeminen työvoima tarvitsee erityisesti välineitä uuden tiedon ja muutosten hallintaan sekä kriisinsietokykyä.

Lue myös:

  • Haluatko syödä siirtogeenistä ruokaa?

    MARGIT HARA
    29.9.2000


    Kotimaa -sivulle