Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tutkijoiden mielestä Suomesta tuli "harmiton sopeutuja"

Suomen EU-politiikkaa leimaa eliitin konsensus



Suomalainen EU-eliitti samoin kuin tiedotusvälineet ovat epäonnistuneet yrityksessään valottaa kansalaisille, mitä EU-jäsenyys merkitsee ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä.


Tätä mieltä ovat politiikan tutkijat Matti Wiberg ja Tapio Raunio. Tohtoreiden mielestä EU-politiikkaa on leimannut varsin laaja eliitin konsensus.

Jos mielipidekuilu eliitin eli päätöksentekijöiden ja muiden vaikuttajien sekä toisaalta huomattavasti kriittisemmin suhtautuvien kansalaisten välillä ei kapene, voi kansallisen EU-politiikan hyväksyttävyys olla vaarassa, tutkijat varoittavat.

Wiberg ja Raunio arvioivat asiaa toimittamassaan kirjassa "EU ja Suomi" (Edita), jossa viisitoista eri alojen asiantuntijaa luotaa EU-jäsenyyden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

He sanoivat kirjan julkistamistilaisuudessa torstaina, että EU-eliitin olisi pitänyt perustella paremmin, miksi se suhtautuu niin myönteisesti EU-jäsenyyteen ja mitä se EU:lta haluaa. Kirjan johtopäätösluku on otsikoitu paljon puhuvasti: "Ydinjoukon harmiton sopeutuja".

Wiberg ja Raunio joutuvat toteamaan, että EU-jäsenyyden vaikutuksia on käytännössä erittäin hankala ellei jopa mahdotonta arvioida kattavasti. Suomi olisi muuttunut jollakin tavalla, vaikka ei olisikaan mennyt EU:hun.

Tutkijat pitävät joka tapauksessa suurena saavutuksena sitä, ettei Suomi ole kohdannut mitään suurta takaiskua EU-jäsenyyden aikana ja siitä johtuen.


Enemmän valtaa omaan kohtaloon

Vaikka Suomen suvereniteetti ahtaasti tulkiten kapenikin, niin todellisuudessa Suomella on Wibergin ja Raunion mukaan nyt enemmän sanansijaa omaan kohtaloonsa kuin ennen EU-jäsenyyttä.

Vaikeaa on Wibergin ja Raunion mielestä arvioida myös sitä, miten Suomen omat tavoitteet ovat EU:n jäsenenä toteutuneet. Tämä johtuu hallituksesta, joka ei ole välittänyt täsmentää tavoitteitaan tarpeeksi.

- Esimerkiksi hallituksen integraatiota koskevat selonteot ovat olleet kohtuuttoman ylimalkaisia ja epämääräisiä. Ainakaan niitä lukemalla ei ole voinut päästä selvyyteen, mitkä hallituksen integraatiotavoitteet tarkkaan ottaen ovat.

Wiberg toimii valtio-opin professorina Tampereen yliopistossa ja Raunio Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella.

STT-MH
29.9.2000


Politiikka -sivulle