Kosteusvaurioiden korjauksiin tarvitaan varoja aiempaa enemmän
Kuntaliiton selvityksen mukaan kunnat arvioivat kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen tarvittavan aiempaa enemmän rahaa lähivuosina.
Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että valtio ei tässä tilanteessa vetäydy vastuusta vähentämällä edelleen
valtionosuuksia peruskorjauksiin ja rakentamiseen ja säilyttää opetustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
investointien valtionosuusjärjestelmän.
Kunnat pyrkivät omissa talousarviossaan
varaamaan rakennusten peruskorjauksiin
riittävästi varoja. Kuntaliiton mukaan kaikissa kunnissa tämä ei
kuitenkaan ole tiukan talouden vuoksi
mahdollista.
Rakennusten kunnossapitoon ja korjauksiin tulisi
suhtautua järjestelmällisemmin ja esimerkiksi
tehdä kuntoarvio rakennuskannasta. Varsin
tarkkana tulisi olla koulujen ja päiväkotien
kosteus- ja homevaurioiden osalta.
Kuntaliiton selvitykseen saatiin vastaukset 183
kunnasta ja 56 kuntayhtymästä. Nämä edustavat
noin 70 prosenttia kuntien koko rakennuskannasta.
Esimerkiksi koulurakennusten vaurioiden
korjauksiin arvioidaan lähivuosina kuluvan noin
150 miljoonaa markkaa vuodessa, kun niihin viime
vuosina on käytetty noin 120 miljoonaa markkaa
vuodessa.
Kosteus- ja homevaurioiden määrä vaihtelee
suuresti eri kuntien välillä. Ensisijaisesti vauriot
ovat olleet kosteusvaurioita. Hometta on
esiintynyt vain 5 prosentissa niistä rakennuksista,
joissa kosteusvaurioita on esiintynyt.
Kosteusvauriosta tulee kuitenkin nopeasti
homevaurio, ellei rakennetta korjata. Vauriot
esiintyvät yleensä rakennuksen alapohjassa,
vesikatossa tai sokkelissa.
Kosteus- ja homevauriokorjauksia on tehty noin
neljäsosaan koko rakennuskannasta vuosina
1996-99. Korjauksissa etusijalla ovat olleet
päiväkodit.
Vaihtelua kuntien välillä on myös siinä, kuinka
paljon vaurioihin on kiinnitetty huomiota ja kuinka
paljon resursseja korjauksiin on voitu osoittaa.
Muutamissa kunnissa on korjattu lähes 70 prosenttia koko
rakennuskannasta vuosina 1996-99.
Esimerkiksi
Espoossa ja Oulussa on selvitetty tarkkaan
vaurioiden laajuus. Joissakin kunnissa taas
vastaava luku on 10-20 prosenttia.
Kosteus- ja
homevauriot aiheutuvat useimmiten rakennuksen
suunnittelu- tai rakentamisvirheistä. Näiden osuus
oli yli 60 prosenttia tapauksista. Julkiset rakennukset
eivät eroa tässä suhteessa yksityisistä.
Myös
virheelliset käyttötavat ja huoltovirheet ovat
merkittävä syy vaurioihin.
Sen sijaan
energiansäästö ei esimerkiksi ilmastoinnin
rajoittamisen tai käytön ja huollon osalta ollut
syynä kuin keskimäärin kolmessa prosentissa tapauksia.
IA
29.9.2000
Kotimaa -sivulle
|