Sata vuotta Nobel-palkintoja
Tänä vuonna sata vuotta täyttänyt Nobel-säätiö jakaa ensi vuonna Nobel-palkintoja sadannen kerran.Näitä merkkivuosia juhlistaa mm. sähköisen Nobel-museon perustaminen verkkoon sekä ensi vuonna maailman museoita kiertävä näyttely, joka kertoo mm. palkintojen historiasta. Suunnitteilla on myös pysyvän museon perustaminen Tukholmaan.
Lääketieteen Nobel-komitean suomalaiselle puheenjohtajalle Ralf F. Petterssonille juhlavuosi merkitsee myös kuudetta ja viimeistä vuotta komiteassa. Komiteassa on viisi kolmeksi vuodeksi valittua varsinaista jäsentä sekä 10 vuosittain valittavaa lisäjäsentä.
Tämän vuoden palkinnonsaajasta päätettiin periaatteessa jo maanantaina koolla olleen valtuuskunnan kokouksessa, jossa on edustettuna 50 Karoliinisen instituutin professoria. Lopullisesti päätös vahvistetaan kuitenkin vasta palkinnon julkistamispäivänä lokakuun 9. päivänä.
Kaikki 300 ehdokasta punnitaan huolella
Lahjoitusvaroin rakennetun Nobel-Forumin yläkerran salissa suuren, pyöreän pöydän ympärillä käydään tiukkoja ja joskus hauskojakin keskusteluja.
Usein ne venyvät myös hyvinkin pitkiksi, sillä kaikki noin 300 ehdokasta punnitaan tarkoin. Lopulta päätös on kuitenkin yksimielinen, sanoo Pettersson.
Suuria kömmähdyksiä Nobel-palkinnon 100-vuotisen historian aikana tuskin on päässyt tapahtumaan.
- Tosin joissakin tapauksissa, kuten lobotomialeikkausten kohdalla, uusi tieto on vuosikymmenten jälkeen osoittanut aikanaan ainoan hoitomenetelmän täysin kelvottomaksi, sanoo Pettersson.
Kasvaimen näännyttäminen lupaavinta syöpätutkimusta
Pettersson on Karoliinisen Instituutin yhteydessä toimivan syöpätutkimukseen erikoistuneen Ludvig Instituutin johtaja.
- Instituutti toimii amerikkalaisilla pelisäännöillä; toimintaan annetaan paljon rahaa, mutta myös kontrolli on tiukkaa, sanoo Pettersson.
Yksi lupaavimpia tutkimuskohteita syöpätutkimuksen alalla on verisuonten kasvun estäminen syöpäkasvaimessa. Asiaa tutkitaan vimmatusti eri tutkimusryhmissä eri puolilla maailmaa ja kokeita on tehty jo ihmisilläkin, sanoo Pettersson.
Ludvig Instituutin tutkijat ovat päivittäin yhteydessä mm. suomalaisten tutkijoiden professori Kari Alitalon ja professori Seppo Ylä-Herttualan kanssa.
Syöpäkasvain ei voi kasvaa kuutiomilliä suuremmaksi, ellei se pysty kasvattamaan verisuonia kasvaimeen. Jos verisuonten kasvu pystytään estämään, myös kasvain nääntyy.
Monet eri tekijät vaikuttavat siihen syntyykö verisuonia vai ei. Tutkijat ovat löytäneet jo useita nimenomaan verisuonten kasvuun vaikuttavia kasvutekijöitä ja niiden patentointi on tuottanut jo miljoonia dollareita. Kari Alitalon kasvutekijän patentista käydään parhaillaan oikeutta.
Valtaosa patenteista joutaa kuitenkin lopulta paperikoriin eikä niistä synny yhtään mitään, sanoo Pettersson.
STT-IA
29.9.2000
