Kännykkä- ja tietokoneromu kiertää
Elektroniikkajätteestä tullut bisnestä
Kännykkä- ja tietokoneromusta on tullut viime vuosina tavoiteltua tavaraa. Yrityspuolelta lähtee kierrätykseen vuosittain arviolta neljä tuhatta tonnia atk-laitteistoa, kännyköistä suomalaiset panevat eteenpäin noin 80 prosenttia.Liikkeissä laite tarkistetaan ja osa päätyy käytettynä takaisin kaupan hyllylle. Näin käy useimmille vaihtoon tuoduille kännyköille, joista noin kaksi kolmasosaa myydään edelleen. Loput puretaan osiin ja osat jaotellaan muun muassa muoveihin, arvometalleihin ja ongelmajätteisiin. Paremmalle puolelle päässeistä ryhdytään sitten tekemään romukauppaa.
- Rauta, ruostumaton teräs, kupari, kulta sekä muun muassa hopea otetaan talteen ja myydään esimerkiksi ulkomaille. Myös vanhat piirikortit ovat arvotavaraa ja leluteollisuus on yksi isoista ostajista. Käytetyistä komponenteista ne hyppivät pupujussitkin syntyvät, Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Timo Valkonen huomauttaa.
Valkosen mukaan elektroniikkajätteen kierrätys on täkäläisittäin melko kohtuullisella mallilla.
- Eteläisen Suomen kasvukeskuksissa, missä atk-jäte pääosin syntyy, tavara kiertää jo hyvin. Tietokoneosista noin puolet kelpaa uusiokäyttöön ja kännykästä ongelmajätettä ei saa lähes tekemälläkään. Yhdestä puhelimesta sitä on ehkä 0,1 prosenttia, tämä toteaa.
Kierrätyskulut valmistajan maksettavaksi
Lähivuosina elektroniikkaromun kierrätys tehostunee entisestään, kun EU päättää direktiivistään. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys- ja jätehuoltosäädös siirtää vastuun ikälopuista vehkeistä maahantuojille ja valmistajille.
- Varat järjestelmälliseen romun talteenottoon kerätään kuluttajilta erityisellä kierrätysmaksulla uusien laitteiden myynnin yhteydessä. Uskon, että sen jälkeen kierrätys maksaa itse omat hautajaisensa, Valkonen arvelee.
Kierrätys on monelle yritykselle yhä kaksipiippuinen juttu. Toisaalta asiakkaita houkutellaan uuden laitteen ostoon tarjoamalla vanhan kierrätystä, toisaalta kierrätys aiheuttaa myyjälle kustannuksia. Harva yritys myöskään myöntää, että laitteista kerättävien arvometallien kauppa tuo yritykselle varoja tai että kierrätyskulut poimittaisiin viime kädessä asiakkaan pussista.
- Hyväntekeväisyys nyt on vähän väärä sana kuvaamaan kierrätystä ja sitä, miksi me sitä teemme. Pehmoarvot ovat kuitenkin osa tätä bisnestä, vaikka sitä onkin vaikea uskoa, Radiolinjan myyntijohtaja Kari Serjamaa sanoo.
Myös atk-laitteita myyvä PC Superstore vakuuttaa, että vihreät arvot ovat se ykkössyy, miksi yritys ottaa vaihdossa vastaan vanhoja tietokoneita.
- Vuodessa niitä tulee muutamia tuhansia kiloja ja laitteiden kierrätys maksaa meille noin 100 000 markkaa. EU:n direktiivi on voimaan tullessaan iso helpotus. Silloin osa kustannuksista siirtyy meiltä laitevalmistajalle ja maahantuojalle, logistiikkapäällikkö Jari Häikiö PC Superstoresta sanoo.
STT-IKK
29.9.2000
