Somalit asuneet Suomessa vuosikymmenen
Suomalainen ja somalialainen yhteiskunta ovat hyvin erilaisia. Tämä on suurempi pulma somalialaisten sopeutumisessa ja integroitumisessa kuin kulttuuri, kertoo tutkija Anne Alitolppa-Niitamo Väestöliitosta. Hän on tutkinut pääkaupunkiseudun somalinuoria.- Suomalainen yhteiskunta on tietoyhteiskunta, kun taas somaliyhteiskunta perustuu paimentolaisuuteen ja maanviljelykseen, Alitolppa-Niitamo sanoo.
Suuri osa väestöstä ei ole tottunut asumaan taajamissa tai kaupungeissa. Tänne tulleiden somalialaisten joukossa on paljon koulutettua väestöä, mutta myös luku- ja kirjoitustaidottomia maaseudulta muuttaneita paimentolaisia ja maanviljelijöitä.
Sopeutumisongelmia tulee esimerkiksi kerrostaloasumisessa, jos tarvittava kokemus tästä puuttuu.
- Siitä tulee erilaisia yhteentörmäyksiä myös valtaväestön kanssa, kun ollaan molemmin puolin tottumattomia kohtaamaan toisenlaista kulttuuria ja elämäntapaa.
Ongelmia syntyy myös työllistymisessä.
- Jos tänne tulee esimerkiksi 40-vuotias luku- ja kirjoitustaidoton paimentolainen, on pitkä matka siihen, että hänelle löytyy minkäänlaista, edes sisääntuloammattia, esimerkiksi siivous- tai ravintola-alalla.
- Kun ei ole työtä, ei ole kontaktipintaa myöskään suomalaiseen yhteiskuntaan.
Uskonto vaikuttaa
Kulttuuripiirteistä uskonto on merkittävä tekijä. Somalialaiset tulevat lähes täysin islamilaisesta yhteiskunnasta, kun taas suomalainen yhteiskunta on noin 86-prosenttisesti kristitty.
- Laajasti maallistuneessa yhteiskunnassa he joutuvat kohtaamaan sellaista, mitä he eivät ole tienneet olemassa olevankaan tai mikä heidän mielestään on kauhean paha tai huono asia. Tällaisia ovat esimerkiksi tietynlainen pukeutuminen ja sukupuolien välinen avoin seksuaalisuus, mitä he näkevät televisiossa ja kaduillakin.
Alitolppa-Niitamo kuitenkin varoittaa luomasta stereotyyppistä kuvaa somalialaisista. Yhteisön sisällä on vaihteluja.
- Se, mikä erottelee paljon on koulutustaso, joka taas usein liittyy siihen, tuleeko henkilö kaupunkiympäristöstä vai maalaisympäristöstä.
Hän huomauttaa, että koulutetuilla on jo laajempi näkökulma elämään yleensä ja elämään Somalian ulkopuolella. Heillä on myös paremmat valmiudet omaksua uutta tietoa.
- Jotkut jo puhuvat tänne tullessaan monia kieliä. He ovat ehkä olleet opiskelemassa jossain vaiheessa Somalian ulkopuolella ja nähneet kulttuurien välisiä eroja, Alitolppa-Niitamo lisää.
Haaveena paluu
Ensimmäiset suuret somaliryhmät tulivat Suomeen vuonna 1990. Alitolppa-Niitamon mukaan monet somalialaiset, varsinkin tämä ensimmäinen sukupolvi, haaveilevat paluusta Somaliaan, ja elämä Suomessa mielletään väliaikaiseksi.
- Tämäkin vaikuttaa siihen, miten yhteiskuntaan sopeudutaan.
Hän huomauttaa, että tätäkään ei pidä yleistää ja ehkä todellisuudessa suurin osa tulee jäämään Suomeen. Nuoret sen sijaan joutuvat tai pääsevät valtaväestön kanssa tekemisiin paljon vanhempia enemmän jo koulun kautta. Koulu vaikuttaa Alitolppa-Niitamon mukaan suuresti siihen, mitä somalinuoret omaksuvat tästä kulttuurista.
Tällä toisella sukupolvella on siis paljon enemmän kontakteja valtayhteisöön kuin aikuisena tulleella ensimmäisellä sukupolvella, jolla jo lamankin takia on ollut suuria vaikeuksia työllistyä.
- Se, että nämä nuoret kasvavat tavallaan kahden kulttuurin välillä aiheuttaa paljon ristiriitoja perheissä. Joskus heillä on vaikeuksia elää tässä yhteiskunnassa, mutta kuitenkin perheen normien mukaisesti, Alitolppa-Niitamo huomauttaa.
Kärjistyneimmillään ristiriita saattaa johtaa nuoren muuttoon hyvin nuorena pois kotoa.
- Välit saattavat mennä kokonaan poikki ja silloin nuoret ovat aika tuuliajolla.
- Perheiden pitäisi olla ylpeä omasta kulttuuristaan ja siirtää sitä lapsille, mutta samaan aikaan taas ymmärtää se, että lapsilta ei voi odottaa ihan samaa käyttäytymistä kuin Somaliassa, Alitolppa-Niitamo toteaa.
Väliin pudonnut sukupolvi
Pääkaupunkiseudun kouluissa tutkimusta tehnyt Alitolppa-Niitamo kertoo, että somalinuorten joukossa on todella paljon hyviä nuoria, jotka monien vaikeuksien keskellä tsemppaavat ja arvostavat koulutusta. Koulutuksen arvostus on lähtöisin monista kodeista.
- Mutta sitten on sukupolvi, joka tuli Suomeen varhaisteini-iässä tai teini-iässä, ja joista osa oli täysin kouluttamattomia.
Alitolppa-Niitamo huomauttaa, että somalialaisten tulo viime vuosikymmenellä oli niin yllättävä ja nopea, että näille teini-ikäisille luku- ja kirjoitustaidottomille ei ollut riittävän nopeasti saatavilla maahanmuuttajakoulutusta sopivalla ikä- ja osaamistasolla.
Alitolppa-Niitamo nimittää tätä väliin putoavaa sukupolvea puolitoistasukupolveksi.
- Luulen, että näistä jenginuorista monet kuuluvat siihen ryhmään, joka on jostain syystä pudonnut kelkasta jo aika aikaisin.
Yhtenä ryhmänä hän mainitsee ilman huoltajaa tänne tulleet nuoret.
- He ovat olleet vanhempiensa tai perheensä lähettämiä pelastusrenkaita sieltä sisällissodan ja kaiken puutteen keskeltä.
Nämä nuoret ovat eläneet täällä monta vuotta laitoksessa tai sijoitusperheissä jatkuvassa epävarmuudessa siitä, saavatko joskus perheenjäsenensä Suomeen. Epävarmuus ja oman perheen puuttuminen ovat syöneet paljon psyykkistä energiaa koulunkäyntiin keskittymiseltä.
- Tämä on myös yksi riskiryhmä, Alitolppa-Niitamo sanoo.
STT-IKK
29.9.2000
