Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tt-messuilla luodattiin verkottumisen uhkia ja mahdollisuuksia



Helsingin Messukeskuksessa järjestetyt Tt 2000 -toimisto- ja tietotekniikkamessut esittelivät tietotekniikan uusimpia sovelluksia. Perinteisen toimistotekniikan modernisoituessa ehkä vielä merkittävämpää muutosta tapahtuu tietoyhteyksissä ja verkottumisessa, joissa nopeus on yhä ratkaisevampi tekijä.


Messujen yleisilme oli moderni ja tyylikäs. Nykyaikainen toimisto saadaan uusilla ratkaisuilla kompaktiksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa tehokkuutta voidaan lisätä esimerkiksi monenlaisilla automaateilla. Toimistokalusteissa trendeinä ovat kevyet materiaalit ja ergonomia. Teolliselle muotoilulle vaikuttaa taas olevan kysyntää.

Suurin kiinnostus yrityksissä suuntautuu kuitenkin tällä hetkellä tietoverkkoihin ja niiden tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Markkinoille tulee uusia huippunopeita yhteyksiä, joita voidaan hyödyntää verkkokaupan kasvaessa jatkuvasti.

Toistaiseksi kiinteät Internet-liittymät ovat olleet mahdollisia vain suurehkoille yrityksille. Uusien edullisempien liittymätekniikoiden ansiosta kiinteä yhteys on nyt kaikkien saatavilla.

Yksi uusi sovellus ovat puhelinlinjaan perustuvaan DSL (Digital Subscriber Line) -yhteyteen pohjautuvat ratkaisut. Saatavilla on myös kaapelitelevisioverkkoon ja langattomaan radiolinkkiin perustuvia ratkaisuja.

Uusien verkkosovellusten etuja on, että ne ovat käytännössä katsottuna jatkuvasti auki käyttäjälle.

Uusissa optisissa verkoissa kantavana ideana on, että perinteisten rengasrakenteiden sijasta täysin tai osittain kytketyt verkot tulevat saamaan yhä enemmän suosiota.

Rengasverkko on huomattavasti alttiimpi erilaisille häiriöille kuin täysin kytketty verkko. Sen lisäksi rengasrakenteessa tiedonkulkua voi hidastaa useammat väliasemat.


Verkkokaupan kasvu ei ongelmatonta

Yksi nopeasti kasvava verkkotekninen sovellus on sähköinen kaupankäynti. Reaaliajassa toimiva verkko tuo uusia haasteita jakelubisnekselle. Internet on yhä selvemmin tekemässä läpimurtoa lähes kaikille kaupankäynnin osa-alueille.

Kuitenkin asiantuntijat uskovat, että globalisaatio, keskittyminen ja yritysten välinen yhteistyö ovat tulevaisuudessakin jakelun painopisteitä.

Jakelukaupan siirtyessä sähköiseen muotoon joudutaan kohtaamaan uusia ongelmia. Tietoturvakysymykset nousevat keskeiseksi dataperusteisessa tiedonsiirrossa. Jo nyt arvioidaan, että yrityksiin tehdään viikoittain kymmeniä tietomurtoyrityksiä.

Verkkokaupankäynnille on tällä hetkellä tunnusomaista useat erilaiset tietokannat. Alalle onkin toivottu nykyistä yhtenäisempää käytäntöä.

Tietojärjestelmäkäytäntöjen ja -ympäristöjen sekavuus on ollut yllätys myös liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinoselle (kok.), joka puhui messujen avajaisissa. Hänelle asia tuli ajankohtaiseksi valmisteltaessa lakia sähköisestä allekirjoituksesta. Eduskunta käsittelee lakia keväällä, ja sen seurauksena on odotettavissa runsaasti uutta lainsäädäntöä.

Talous vaatii nykyisin yhä avoimempia verkkoja. Etätyönteko lisääntyy ja kiinteät yhteydet ovat jatkuvasti avoinna. Nämä ja monet muut seikat kasvattavat jatkuvasti tietoturvariskejä. 163 yritystä ja julkishallinnon toimipaikkaa käsittänyt tutkimus toi esille, että tietoturvaongelmien ratkomiseen oli käytetty yhteensä vajaat 870 miljoonaa markkaa.

Tutkimusyritys IDC:n uusimman tutkimuksen perusteella sähköisen kaupankäynnin kasvu on USA:ssa selvästi nopeampaa kuin muissa maissa.

Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa käytettiin e-bisnekseen viime vuonna kaikkiaan runsaat 531 miljardia markkaa. Toiseksi suurimmassa e-kaupankävijämassa Japanissa, vastaava luku oli vajaat 90 miljardia.

Viime vuonna Yhdysvalloissa satsattiin erilaisiin IT-hankintoihin 2540 miljardia markkaa, mikä on 46 prosenttia koko maailman IT-kulutuksesta.


Digitaalisuus muuttaa kuvankäsittelyä

Jatkuvasti kasvavat viestintätoiminnot edellyttävät dataliikenteen ohella entistä kehittyneempiä menetelmiä kuvankäsittelyyn. Ensimmäiset digitaalikamerat tulivat markkinoille viitisen vuotta sitten. Pikku hiljaa itse laite alkaa löytyä jo usean toimiston hyllyiltä, mutta kuvankäsittelyn mahdollisuudet ja laitteiden suorituskyky kasvavat jatkuvasti.

Digitaalisen kuvankäsittelyn suurin ongelma on ollut riittämätön tarkkuus. Kuvapisteiden määrä on sittemmin jo kominkertaistunut verrattuna ensimmäisinä markkinoille tulleisiin digikameroihin.

Uuteen CMOS (complementary metal oxide semiconductor) -piiritekniikkaan perustuvat kamerat pystyvät nykyisin njo huipputarkkuuteen. Uuden CMOS-sensorin sisältäviä kameroita odotellaan markkinoille ensi vuonna.

Digitaalikameroiden yleistyessä perinteisen paperifilmin on ennusteltu menettävän asemiaan digitaalitallennukselle, kuten aikanaan kävi LP-levyille CD-aikakauden alkaessa.

Kamerajätit Polaroid ja Olympus ovat tuoneet ensimmäisinä Pohjois-Amerikan markkinoille tulostavan digitaalikameran, jossa kuvista jää kameran muistiin digitaaliversiot, mutta kuvat ovat myös tulostettavissa paperille noin 15 sekunnissa.


Uusia sovelluksia

IT-teknologian kehityssuuntia on jopa huippuasiantuntijoiden vaikea ennustaa. Yleinen kehityssuuntaus ovat integroidut järjestelmät, joissa yhä enemmän toimintoja saadaan pakattua samaan laitteeseen.

Matkapuhelinbisneksessä kolmannen sukupolven älypuhelimet ja kommunikaattorit mahdollistavat netin käyttämisen ja kiinto- sekä videokuvien siirtämisen.

Komponenttimääriä on onnistuttu matkapuhelimissa jatkuvasti vähentämään. Komponenttien valmistuksessa taas piirit kehittyvät yhä pienemmiksi ja vähemmän tehoa kuluttaviksi.

Sähköisestä kaupankäynnistä puhutaan paljon, ja verkkokaupan läpimurtoon uskotaan vahvasti. On kuitenkin mahdollista, että tässäkin asiassa otetaan aikalisä, ja IT-teknologian muut sovellukset lisäävät edelleen merkitystään.

Yksi tosiasia on, että viime kuukausina Euroopan sähköisen kaupankäynnin ohjelmakauppa on taantunut. Samoin aikoinaan tietotekniikan epäiltiin poistavan paperin tarpeen lähes kokonaan, mutta todellisuudessa paperin kulutus on jatkuvasti kasvanut.

MIKKO LAITINEN
29.9.2000


Talous -sivulle