Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Venäjänkielisten määrä vähenee Virossa



Viron uudelleenitsenäistymisen aikoihin kymmenen vuotta siten maan väestöstä noin kolmannes oli venäjänkielisiä. Koululaisista lähes 37 prosenttia opiskeli venäjäksi. Nykyisin venäjänkielisiä koululaisia on vain 28 prosenttia kaikista oppivelvollisista.


Virolaiset eivät kuitenkaan usko venäläisvähemmistön integroitumiseen, vaan liki puolet virolaisista pitää Viron etujen mukaisena ei-virolaisten poistumista maasta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet arvioi, että Viro ei ole vähemmistöjen kotimaa ja lähes puolet katsoo, että vähemmistöt eivät ole lojaaleja Viron valtiolle eivätkä tue sen kehittymistä.


Itsenäisyyden tukijoita

Viron itsenäistyessä oli maassa lähes 1,5 miljoonaa asukasta. Heistä vajaa kolmannes oli venäläisiä, jotka tuolloin tukivat Viron itsenäistymispyrkimyksiä. Sittemmin he ovat pettyneet siihen, että monet Viron kieli-, koulutus- ja työmarkkinalait ovat rajoittaneet heidän elinmahdollisuuksiaan itsenäisessä Virossa.

Kansalaisuus ei Virossa perustu etnisyyteen, vaan jokainen lapsi saa kansalaisuutensa vanhempiensa mukaan. Heti maan itsenäistyttyä otti Viron hallitus kannan, että jokaisella on oikeus valita kansalaisuutensa eikä ketään voida pakottaa ottamaan kansalaisuutta.

Viron kansalaisuutta varten on ei-virolaisen suoritettava kaksivaiheinen koe. Ensimmäisessä vaiheessa hakijalta vaaditaan perustiedot maan perustuslaista ja kansalaisuuslaista. Apuna kokeessa saa käyttää valtion julkistamia vironkielisiä lakitekstejä. Viron ulkoministeriön mukaan yli 90 prosenttia kokelaista läpäisee kokeen.

Toisesta vaiheesta vastaa kulttuuri- ja opetusministeriö. Se käsittää vironkielen kirjallisen taidon, kuullun ja ymmärtämisen testin sekä puhetaitokokeen. Kirjallisesta kokeesta ovat vapautettuja mm. ennen vuotta 1930 syntyneet ihmiset.


Muuttoon rahallista tukea

Viron sisäministeriön virkamiesmiestyönä valmistui elokuussa ehdotus, joka nosti kiistan sekä maan hallituksen sisällä että maassa asuvien venäläisten piirissä.

Ministeriön virkamies ehdotti, että vaikeuksiin joutuneille noin 50 000 venäläiselle maksettaisiin 20 000 kruunun lähtörahalla. Ehdotusta perusteltiin ei-virolaisten suurella osuudella rikollisuuden kasvuun sekä korkealla työttömyydellä.

Viron suurimman venäläispuolueen puheenjohtaja Viktor Andrejev suhtautui ehdotukseen jyrkän kielteisesti. Hänen mukaansa Venäjälle muuttoa suunnittelevat perheet ovat jo aikoja sitten lähteneet.

Andrejeville vastasi Viron maahanmuuttoviraston hallintoneuvoston puheenjohtaja Ain Kalmaru, joka väitti, että 10-15 prosenttia Venäjän kansalaisista miettii yhä poistumista Virosta.
- Näille ihmisille 20000 kruunua olisi merkittävä kimmoke, hän sanoi.

Pääministeri Mart Laar puolestaan sanoutui jyrkästi irti virkamiesten mielipiteistä, ja kansalaisuusasiain ministerin Katrin Saksin mukaan peräti 97 prosenttia venäjänkielisistä haluaa asua Virossa.


Virolaisten tavat

Ei-virolaisten kielitaidosta tehtyjen tutkimusten mukaan suuri osa heistä on omaksunut virolaisten tavat. Heistä noin 80 prosenttia käyttää vironkielisiä sanoja ja ilmaisuja normaalipuheessaan.

Samoin Virossa elävistä venäläisistä esimerkiksi juhlii joulua joulukuussa, kuten luterilaiset, eikä venäläiseen tapaan tammikuussa. Lähes puolet on käynyt laulujuhlissa ja yli puolet omaksunut virolaisen keittiön maut ja mausteet.

Viron venäläiset ovat uskonnollisempia kuin virolaiset. Peräti 71 prosenttia venäläisistä ja 41 prosenttia virolaisista uskoo jumalaan. Tutkimuksen mukaan ne venäläiset, jotka hallitsevat viron kieltä, olivat huomattavasti uskonnollisempia kuin kieltä taitamattomat.

Tunnustusta Virolle antaa myös ETYJ:n eroava vähemmistövaltuutettu Max van der Stoel. Jäähyväiskäynnillään pääministeri Laarin luona hän kiitti Viroa maan kielilain muuttamisesta kansainvälisten vaatimusten mukaiseksi.

Ensi lokakuussa järjestetään Tallinnassa laaja neuvottelu, johon osallistuvat kansainvälisten alustajien lisäksi maan puolueet ja uskonnolliset yhteisöt.

STT-IKK
29.9.2000


Ulkomaat -sivulle