Bruttokansantuote henkeä kohti 138 866 markkaa
Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia
Bruttokansantuotteen määrä kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 1999 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kokonaistuotanto on nyt kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien.
Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja
palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime
vuonna 718 miljardia markkaa. Kansantulo kasvoi
nimellisesti 4,7 prosenttia.
Eniten bruttokansantuotetta lisäsi
tehdasteollisuuden tuotannon kasvu, joka oli 5,4
prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi
10 prosenttia sähkö- ja elektroniikkateollisuuden
nopean kasvun ansiosta.
Puu- ja
paperiteollisuuden tuotanto oli 3,4 prosenttia
suurempi kuin vuotta aiemmin.
Rakentaminen lisääntyi 4,8 prosenttia,
asuinrakentaminen enemmän kuin muu
rakentaminen. Kiinteistö- ja liike-elämää
palveleva toiminta lisääntyi viime vuonna 7,8
prosenttia. Ainoa toimiala, jonka arvonlisäys aleni
huomattavasti, oli rahoitus- ja vakuutustoiminta.
Kansantalouden kysyntä oli viime vuoden aikana
vankasti viennin ja yksityisen kulutuksen ja
investointien varassa. Viennin määrä kasvoi 7
prosenttia ja tuonti 3,3 prosenttia.
Yksityiset
kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 2,8
prosenttia ja yksityiset investoinnit 7 prosenttia.
Sen sijaan julkiset kulutusmenot kasvoivat vain
0,3 prosenttia ja julkiset investoinnit vähenivät
6,3 prosenttia.
Yritysten rahoitusasema oli vuonna 1999
ylijäämäinen mutta vähemmän kuin vuonna 1998.
Yritysten nettoluotonanto oli 19 miljardia
markkaa, kun se edellisenä vuonna oli vajaat 24
miljardia markkaa.
Yritysten toimintaylijäämä
pysyi edellisen vuoden tasolla. Yritysten
rahoitusasemaa heikensi kiinteiden investointien
runsaan kahdeksan prosentin kasvu.
Kotitalouksien reaalitulot jatkoivat kasvuaan
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo lisääntyi
nimellisesti 5,8 prosenttia ja reaalisesti neljä
prosenttia.
Tulojen kasvuun vaikutti ennen
kaikkea palkkasumman kasvu, mikä oli seurausta
lähinnä ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden
kohenemisesta.
Palkkasumman kasvuun
vaikuttivat myös työsuhdeoptiot, joita arvioidaan
sisältyneen palkkasummaan noin neljä miljardia
markkaa, kun niitä edellisenä vuonna maksettiin
noin miljardi markkaa.
Kotitalouksien saamat
sosiaalietuudet lisääntyivät nimellisesti kaksi ja
puoli prosenttia.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat
nimellisesti 4,6 prosenttia eli hieman vähemmän
kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste
kasvoi 5,0 prosenttiin. Toissa vuonna
säästämisaste oli 3,9 prosenttia.
Julkisyhteisöjen ylijäämä 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta
Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna runsaat
neljä miljardia markkaa, kun alijäämä edellisenä
vuonna oli kymmenen miljardia markkaa. Alijäämä
supistui edellisvuodesta lähinnä verotulojen
kasvun takia.
Tuotot välillisistä veroista kasvoivat
viisi prosenttia ja välittömistä veroista 2,5
prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat vain
puolitoista prosenttia ja investoinnit vähenivät
hieman.
Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli
kolmatta vuotta lievästi alijäämäinen, noin kaksi
miljardia markkaa. Sosiaaliturvarahastojen
rahoitusylijäämä oli 22 miljardia markkaa eli
hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.
Yhteensä julkisyhteisöjen nettoluotonanto eli
Emu-ylijäämä oli 16 miljardia markkaa, 2,3
prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä
edellisenä vuonna oli 1,3 prosenttia.
Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka, niin
sanottu EMU-velka, oli 47,1 prosenttia
bruttokansantuotteesta.
IA
3.3.2000
Talous -sivulle
|