Helsingin seudun kasvu muuta maata nopeampaa

Myös seudun työllisyyden kasvu jatkuu, vaikka joillakin aloilla orastaa jo työvoimapula.

Suuntaus käy ilmi Helsingin kauppakamarin torstaina julkistamasta toimialakatsauksesta, joka koskee pääkaupunkiseutua ja sen kehysaluetta.

Kehyskuntiin luetaan Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava sekä Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Seudulla asuu vajaat 1,2 miljoonaa ihmistä ja siellä on noin 28 prosenttia koko maan työpaikoista.

Työllisyyden kasvu alueella oli koko viime vuoden 1,5-2 prosenttiyksikköä muuta maata ripeämpää. Vuoden viimeisellä neljänneksellä seudun työllisyys nousi lähes 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kun koko maassa lisäys oli alle 3 prosenttia.

Kokonaistuotannon kasvu vastaavana aikana oli ennakkoarvioiden mukaan noin 5 prosenttia. Nopeimmin kasvavia toimialoja ovat liike-elämän palvelut, rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemusala. Lähes kaikilla aloilla kasvuvauhti oli muuta Suomea nopeampi.

Liike-elämän palveluista erityisesti atk-, tutkimus- ja konsultointiyritykset ovat kasvaneet kiivaasti. Sen sijaan hienoinen yllätys katsauksen kokoajille oli, että tietoliikennealan työllisyyden kasvu ei ollut läheskään samaa luokkaa kuin tietojenkäsittelyn puolella. Loppuvuodesta kasvukäyrä kääntyi jo laskusuuntaan.

- Epäilemme, että tässä näkyy alalla orastava pula ammattitaitoisesta työvoimasta, arvioi varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä Helsingin kauppakamarista.

Toinen osaselitys on Nyrhilän mukaan alojen limittyneisyys eli se, että osa tietoliikennealan kasvusta näkyy tilastoissa harhaanjohtavasti atk-alan kasvuna.

Teollisuustuotannon kasvu hidastui

Työllisyys parani viime vuonna kaikilla toimialoilla paitsi rahoitustoiminnassa, jossa henkilöstön karsiminen on jatkunut.

Teollisuudessa tuotannon volyymin kasvu hidastui, ja kasvua oli ennakkoarvion mukaan viimeisellä vuosineljänneksellä vain noin prosentti. Sen sijaan työllisyys parani kaikilla muilla aloilla paitsi graafisessa teollisuudessa, eniten metalli- ja elektroniikkateollisuudessa.

- Graafisen teollisuuden kääntyminen alaviistoon saattaa olla heijastumaa Venäjän kaupan taantumasta, vaikka muuten Venäjän kauppa on toipumassa, Nyrhilä epäilee.

Rakentamisen työllisyyden kasvu hiipui alkuvuodesta, mutta oli vuoden loppupuoliskolla peräti 13 prosenttia. Alalla ei silti uskota ylikuumenemiseen.
- Uskomme, että kasvu jatkuu, mutta ei näin nopeana, Skanskan toimitusjohtaja Mauri Niemi sanoo.

- Toistaiseksi tilanne on hyvin hallinnassa. Näin myös palkkojen osalta, vaikka niukkuutta työntekijöistä on jo havaittavissa tiettyjen erityisammattiryhmien kohdalla.

Uudet kauppakeskukset tarvinneet työvoimaa

Kaupan alalla työllisyys kasvoi huomattavasti liikevaihtoa ripeämmin. Nyrhilän mukaan ilmiö on tilapäinen ja johtuu uusista, suurista kauppakeskuksista, jotka ovat tarvinneet paljon uutta työvoimaa.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta on ollut viime vuosina seudun nopeimmin kasvavia aloja, mutta viime vuoden jälkipuoliskolla liikevaihdon kasvu hidastui. Työllisyyden kasvu taas oli loppuvuodesta yli 15 prosenttia, joskin isotkin heilahtelut kasvuvauhdissa ovat alalla tavallisia.

Liikenteessä työllisyyden kasvu pysähtyi vuoden jälkipuoliskolla. Kuljetuksissa kasvu on ollut hidasta jo pitempään, mutta nyt stoppi tuli myös posti- ja teleliikenteessä.

Kotitalouksien palvelujen kasvu on ollut vaatimatonta liikevaihdolla tai palkkasummilla mitattuna, mutta työllisyys on lisääntynyt reippaammin. Kehitys on kuitenkin ollut poukkoilevaa.

Julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työllisyys oli loppuvuodesta lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

STT-MH
3.3.2000

Talous -sivulle