Tutkija Pekka Huhtinen: Valtionkirkkokin muutospaineessa
Uususkonnot markkinoivat tietä onneen
Uususkonnot ja New Age -ilmiöt tulivat toden teolla pinnalle 80- ja 90-luvuilla, kun julkkikset ja juhanafgrannit tunnustautuivat Suomessa sekä maailmalla niiden kannattajiksi.
Viime vuosien kohulahkoja on ollut varsinkin japanilainen
Korkein Totuus, jonka jäsenet tappoivat sariinikaasulla 12
ihmistä Tokion metrossa vuonna 1995.
Viime viikonloppuna Helsingin yliopistossa niin ikään japanilaisesta
Onnen Tiede -lahkosta väittellyt Suomen teologisen
instituutin tutkija Pekka Huhtinen toteaa, että suurin osa
uususkonnoista on lähtöisin idästä ja idän perinteisistä
uskonnoista.
- Kaikki uskonlahkot eivät kuitenkaan pyri terrorismiin.
Paremminkin ne ovat markkinoimassa tietä onneen ja itsensä
kehittämiseen, hän huomauttaa.
Ristiriitaisia ilmiöitä
Uususkonnot menestyvät Huhtisen mukaan vetoamalla ennen
kaikkea ihmisten hyvän elämän kaipuuseen. Näin on myös
hänen tutkimassaan lahkossa, joka syntyi Japanin nousukauden
synnyttämään henkiseen tyhjiöön.
- Onnen Tiede keräsi eri uskontojen parhaat puolet, ja nyt se
esittää itsensä kaikkien aikaisempien uskontojen
huipentumaksi, Huhtinen mainitsee.
Jos New Age -liikkeelle onkin tyypillistä rakkauden
korostaminen, se saa monissa uususkonnoissa varsin merkillisiä
ilmentymiä.
- Korkein Totuus -lahkokin oli alunperin tavallinen joogaryhmä,
Huhtinen havainnollistaa.
Onnen tavoittelu ja rakkaus uskontojen punaisena lankana
sotivat monesti toisiaan vastaan. Raha hallitsee toimintaa ja
taustalla ovat ahneet taka-ajatukset.
- Korkein Totuus -lahkon johtaja Shoko Asahara pyrki aikoinaan
maan parlamenttiin. Kun hän ei päässyt, liike radikalisoitui ja
johtajan tarmo suuntautui uskontobisneksen pyörittämiseen.
Miksi kriittinen nuori alistuu?
Huhtinen ihmettelee sitä, kuinka erityisesti nuoret,
herrakammoiset kapinalliset matkustavat Kaukoitään ja
siirtyvät siellä suosiolla Amma-äidin tai ties kenen
johdatukseen.
Tutkijan mukaan ei kuitenkaan ole olemassa tiettyä
uususkontoihin hurahtavaa ihmistyyppiä, vaan moni vaikeassa
tai herkässä elämäntilanteessa oleva on mahdollista riistaa New
Age -liikkeelle.
Huhtinen sanoo suoraan, että suurin osa uususkonnoista on
huuhaata.
- Niiden voima on kuitenkin mittava, sillä ne vetoavat ihmisen
uskonnollisiin perustarpeisiin. Näiden tarpeiden rinnalla
ratsastavat myös aivan tavalliset tarpeet, kuten
seksuaalisuus, hän mainitsee.
Esimerkkinä tästä ovat moonilaisen liikkeen alkuajat, jolloin
johtaja makasi kaikki naisjäsenet vetoamalla lahkon
puhdistautumisriitteihin.
Huhtinen haluaisikin haastaa ihmiset pohtimaan, mitä he
uskonnosta oikein etsivät.
- Koskaan kun ei tiedä, mitä sieltä voi lopulta tulla vastaan.
Valtionkirkko muuttumassa
Uususkonnot ovat Huhtisen mukaan heilauttaneet myös
kotoisan luterilaisen valtionkirkkomme identiteettiä.
- Väitän, että kirkon sisällä vaikuttaa New Age, Huhtinen lataa.
Hän perustaa käsityksensä siihen, että Raamatun klassisista
opetuksista hyvästä ja pahasta, taivaasta ja helvetistä
vaietaan nykyään varsin visusti.
- Saarnoissa ei enää kuule tähän kahtiajakoon perustuvaa
varoittelua tai absoluuttisten Raamatun totuuksien tarjontaa.
Sen sijaan siellä korostetaan uususkonnoille tyypillistä
relativismia - suhteellisia arvoja ja rakkautta hyveenä,
Huhtinen huomauttaa.
Tutkijan mukaan välimatka uususkontojen ja valtionkirkon välillä
on lyhentymässä myös siksi, että henkisiä elämänarvoja
korostavat psyykkaustrendit lähentelevät jo palvontaa. Lisäksi
kirkkoon kuuluvista suomalaisista joka viides tunnustaa
uskovansa jälleensyntymiseen.
- Kun yhteiskunta ruokkii tällaista ideologiaa, kirkkokin
mukautuu.
STT-MH
3.3.2000
Kotimaa -sivulle
|