Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Takaisin lähtöruutuun:

Hirmumyrsky ja tulvat romahduttivat Mosambikin talouden



Mosambik oli länsimaiden silmissä Afrikan talousihme. Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonkin intoutui kehumaan tätä eteläisen Afrikan maata maailman nopeimmasta talouskasvusta.


Tänä vuonna kaikki kuitenkin romahti: ensin tulivat rankkasateet ja tulvat, sitten maan yli pyyhkäisi trooppinen hirmumyrsky. Pahimmat tulvat 50 vuoteen pyyhkäisivät mennessään myös huomattavan osan kuluneen vuosikymmenen taloudellisista saavutuksista.

Avustustyöntekijöiden mukaan tulvavesi, joka on tuhonnut suuren osan maan infrastruktuurista, on tehnyt pahempaa jälkeä kuin 16 vuotta raivonnut sisällissota.

Vielä vuonna 1994, kaksi vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen, Mosambik oli yksi maailman köyhimmistä maista. Talous kääntyi nousuun, kun Mosambik alkoi tiivistää suhteitaan vauraaseen eteläiseen naapurimaahansa Etelä-Afrikkaan sisällissodan päätyttyä.

Eteläafrikkalaiset yritykset ovat investoineet etenkin pääkaupungin Maputon alueelle: Maputo on satamakaupunki ja sijaitsee sopivan lähellä Johannesburgia ympäröiviä Etelä-Afrikan teollisuuden sydänmaita. Tulvat ovat koetelleet rajusti juuri Maputon aluetta.

Länsimaat ovat kiitelleet Mosambikia sitä, että maa on presidentti Joaquim Chissanon valtakaudella kannustanut voimakkaasti yksityisyrittäjyyttä. Lukuisia valtionyhtiöitä on yksityistetty.

Tilannetta on kuitenkin vaikeuttanut se, että köyhä maa on joutunut selviytymään yhtä aikaa niin sodan tuhoista kuin poliittisista muutoksista ja taloudellisen siirtymäkauden myllerryksistä.


Velkataakka painaa

Tunnustuksena siitä, että Mosambik on yrittänyt lujasti uudistaa talouttaan länsimaiden toiveiden mukaisesti, maa on saanut anteeksi velkojaan miljardien dollarien arvosta. Suomikin mitätöi 40 miljoonan markan velan tammikuussa.

Mosambik on silti yhä raskaasti velkaantunut maa, ja se oli jatkuvan ulkomaisen avun tarpeessa jo ennen tämänvuotisia luonnontuhoja. Vuoden 1997 lopussa sillä oli ulkomaista velkaa liki 35 miljardia markkaa.

Ulkomaista rahaa Mosambik tarvitsee mm. budjettivajeen paikkaamiseen ja vientiä paljon suuremman tuonnin rahoittamiseen. Huomattava osa maan vientituloista valuu kehityksen ja jälleenrakennuksen sijasta velkojenhoitoon.

Mosambik vie mm. katkarapuja, pähkinöitä, puuvillaa, sokeria ja sitrushedelmiä. Tärkeitä tuontituotteita ovat elintarvikkeet, vaatteet, maatalouskoneet ja öljy.

Mosambik on kymmenen vuoden ajan toteuttanut Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ns. rakennesopeutusohjelmaa.

Inflaatio on laskenut ja talouskasvu vauhdittunut, mutta köyhyys ei ole maasta kadonnut: valtaosa etenkin maaseudun asukkaista on edelleen rutiköyhiä eikä heillä ole juuri mahdollisuuksia saada koulutusta.

Koko väestöstä on luku- ja kirjoitustaitoisia 40 prosenttia; naisista vain vajaa neljännes osaa lukea. Odotettavissa oleva elinikä on Mosambikissa 45 vuotta.

STT-MH
3.3.2000


Ulkomaat -sivulle