Takaisin lähtöruutuun:
Hirmumyrsky ja tulvat romahduttivat Mosambikin talouden
Mosambik oli länsimaiden silmissä Afrikan talousihme. Yhdysvaltain presidentti Bill
Clintonkin intoutui kehumaan tätä eteläisen Afrikan maata maailman nopeimmasta talouskasvusta.
Tänä vuonna kaikki kuitenkin
romahti: ensin tulivat rankkasateet ja tulvat,
sitten maan yli pyyhkäisi trooppinen hirmumyrsky.
Pahimmat tulvat 50 vuoteen pyyhkäisivät
mennessään myös huomattavan osan kuluneen
vuosikymmenen taloudellisista saavutuksista.
Avustustyöntekijöiden mukaan tulvavesi, joka on
tuhonnut suuren osan maan infrastruktuurista, on
tehnyt pahempaa jälkeä kuin 16 vuotta raivonnut
sisällissota.
Vielä vuonna 1994, kaksi vuotta sisällissodan
päättymisen jälkeen, Mosambik oli yksi maailman
köyhimmistä maista. Talous kääntyi nousuun, kun
Mosambik alkoi tiivistää suhteitaan vauraaseen
eteläiseen naapurimaahansa Etelä-Afrikkaan
sisällissodan päätyttyä.
Eteläafrikkalaiset yritykset ovat investoineet
etenkin pääkaupungin Maputon alueelle: Maputo
on satamakaupunki ja sijaitsee sopivan lähellä
Johannesburgia ympäröiviä Etelä-Afrikan
teollisuuden sydänmaita. Tulvat ovat koetelleet
rajusti juuri Maputon aluetta.
Länsimaat ovat kiitelleet Mosambikia sitä, että
maa on presidentti Joaquim Chissanon
valtakaudella kannustanut voimakkaasti
yksityisyrittäjyyttä. Lukuisia valtionyhtiöitä on
yksityistetty.
Tilannetta on kuitenkin vaikeuttanut se, että
köyhä maa on joutunut selviytymään yhtä aikaa
niin sodan tuhoista kuin poliittisista muutoksista
ja taloudellisen siirtymäkauden myllerryksistä.
Velkataakka painaa
Tunnustuksena siitä, että Mosambik on yrittänyt
lujasti uudistaa talouttaan länsimaiden toiveiden
mukaisesti, maa on saanut anteeksi velkojaan
miljardien dollarien arvosta. Suomikin mitätöi 40
miljoonan markan velan tammikuussa.
Mosambik on silti yhä raskaasti velkaantunut maa,
ja se oli jatkuvan ulkomaisen avun tarpeessa jo
ennen tämänvuotisia luonnontuhoja. Vuoden 1997
lopussa sillä oli ulkomaista velkaa liki 35 miljardia
markkaa.
Ulkomaista rahaa Mosambik tarvitsee mm.
budjettivajeen paikkaamiseen ja vientiä paljon
suuremman tuonnin rahoittamiseen. Huomattava
osa maan vientituloista valuu kehityksen ja
jälleenrakennuksen sijasta velkojenhoitoon.
Mosambik vie mm. katkarapuja, pähkinöitä,
puuvillaa, sokeria ja sitrushedelmiä. Tärkeitä
tuontituotteita ovat elintarvikkeet, vaatteet,
maatalouskoneet ja öljy.
Mosambik on kymmenen vuoden ajan toteuttanut
Maailmanpankin ja Kansainvälisen
valuuttarahaston IMF:n ns.
rakennesopeutusohjelmaa.
Inflaatio on laskenut
ja talouskasvu vauhdittunut, mutta köyhyys ei ole
maasta kadonnut: valtaosa etenkin maaseudun
asukkaista on edelleen rutiköyhiä eikä heillä ole
juuri mahdollisuuksia saada koulutusta.
Koko väestöstä on luku- ja kirjoitustaitoisia 40
prosenttia; naisista vain vajaa neljännes osaa
lukea. Odotettavissa oleva elinikä on
Mosambikissa 45 vuotta.
STT-MH
3.3.2000
Ulkomaat -sivulle
|