Nuoret käänsivät presidentinvaalin Haloselle
Naisten ja kaupunkilaisten lisäksi nuoret olivat kääntämässä presidentinvaaleja Tarja Halosen eduksi, ilmenee Suomen Gallupin tutkimuksesta. Tarja Halonen sai 18-30-vuotiailta nuorilta 59 prosentin kannatuksen vaalien toisella kierroksella. Nuorten keskuudessa kaksi selvää suosikkia myös vaalin ensimmäisellä kierroksella olivat Esko Aho ja Tarja Halonen. Heidän ääniosuutensa nuorten keskuudessa jäi ainoastaan hieman kokonaisvaalituloksen alapuolelle.
Kolmantena tullut Riitta Uosukainen jäi niinikään nuorten suosiossa hieman koko väestön vaalituloksen alapuolelle. Sen sijaan Heidi Hautala olisi nuorten keskuudessa menestynyt yhdeksän prosentin verran toteutuneen kolmen sijasta ja näin jättänyt Elisabeth Rehnin täpärästi taakseen.
Nuorten ehdokasvalinnoissa vaikutti se, samaistuivatko he vapaamieliseen vai konservatiiviseen arvomaailmaan. Tulosten perusteella useimmat nuoret arvostivat yhteiskunnallista moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Kyselyn mukaan vaaligallupit eivät ohjanneet merkittävästi äänestyskäyttäytymistä, vaan ehdokkaiden persoona ja ammatillinen osaaminen olivat tärkeämpiä nuorille äänestäjille.
Eniten tietoa vaaleihin liittyvistä asioista nuoret saivat television uutis- ja ajankohtaisohjelmista. Toisella sijalla olivat sanomalehtien uutis- ja ajankohtaisjutut. Kolmanneksi eniten vaikuttivat ehdokkaiden vaalikampanjat.
Nuorten arvioitu äänestysprosentti nousi vaalien ensimmäisellä kierroksella 69:ään ja toisella kierroksella 72 prosenttiin.
Uudellamaalla ja Pohjois-Suomessa asuvat nuoret äänestivät muita nuoria hieman innokkaammin ja tutkijat päättelevätkin, että ainakin Pohjois-Suomessa nuoret heräsivät vaalien toisella kierroksella äänestämään. Alueellisesti nuorten äänestyskannat seurailivat koko väestön äänestystuloksia.
Voittajan kelkkaan meno odotettua vähäisempää
Nuoret eivät kovin laajasti näytä siirtyneen voittajan kelkkaan. Vain joka kymmenes nuori äänestäjä sanoi hylänneensä suosikkiehdokkaansa ja päätti äänestää jotain toista, koska ei arvellut oman kandidaattinsa selviävän toiselle kierrokselle.
Eniten tällainen bandwagon -efekti vaikutti Vihreiden kannattajissa, jossa peräti 18 prosenttia sanoi äänestäneensä muuta kuin ensisijaista ehdokastaan. Kokoomuksen nuorissa kannattajissa näitä oli vain viisi prosenttia.
Kun Kokoomuksen nuorista kannattajista kuitenkin vain 29 % sanoi äänestäneensä Riitta Uosukaista, 30 % Ahoa ja 24 % Halosta, niin Uosukainen ei ilmeisesti ole ollutkaan ensisijainen ehdokas kovin suurelle osalle kokoomuslaisista alle 30-vuotiaista äänestäjistä.
Kokoomus edelleen nuorten ykkönen
Kokoomus on pitkään ollut nuorten ykkössuosikkina puoluekannatustutkimuksissa. Niin tässäkin. 22 prosenttia vastaajista pitää Kokoomusta mieluisimpana puolueena. SDP, Keskusta ja Vihreä liitto tulevat perässä kukin 15 prosentin osuudella.
Kiintoisaa on havaita, että nelikon perässä Vasemmistoliitto rämpii lähes pienpuolueiden tasolla. Mieluisimpana sitä pitää vain kolme prosenttia nuorista, RKP:n ja Kristillisten luvut ovat kaksi prosenttia kummallakin.
Tutkimus muistuttaa, että prosenttiluvut eivät kuitenkaan kerro absoluuttisia kannatuslukuja nuorten keskuudessa, vaan pikemminkin puolueiden suhteellisesta asemasta toisiinsa nähden.
Mielenkiintoista onkin havaita, että SDP:n kannattajille toiseksi mieluisimmat puolueet ovat Kokoomus (24 %) ja Vihreät (26 %). Keskustalaisilla Kokoomus on selkeä kakkonen (42 %) ja Kokoomuslaisilla Keskustan (31 %) perässä tulee SDP (20 %).
Tutkimuksessa tiedusteltiin myös nuorten äänestysaikomuksia syksyn kunnallisvaaleissa. Vain 38 prosenttia ilmoitti aikovansa varmuudella käydä äänestämässä. Suurinta äänestysvarmuus oli Kokoomuksen kannattajilla.
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan Suomen Gallupilla teettämään kyselyyn osallistui yhteensä 1 003 18-30 -vuotiasta suomalaisnuorta. Haastattelut tehtiin presidentinvaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä.
PETE PAKARINEN
3.3.2000
