Sosiaalinen asema heijastuu terveyden kokemiseen
Puolet suomalaisnuorista oireilee viikoittain
Yläasteikäiset nuoret pitävät itseään erittäin terveinä, mutta kertovat silti kokevansa erilaisia oireita viikoittain. 11-15-vuotiaista pojista 43-38 prosenttia kokee vähintään neljää oiretta noin kerran viikossa.
Tytöistä väsymystä, ärtyneisyyttä, päänsärkyä, niskavaivoja tai muita oireita on jo
46-65 prosentilla. Pojat arvioivat kuntonsa hyväksi tyttöjä
yleisemmin.
Tiedot löytyvät Raili Välimaan terveyskasvatuksen alaan
kuuluvasta väitöskirjasta, joka tarkastettiin Jyväskylän
yliopistossa viime lauantaina.
Välimaan väitös nuorten koetusta
terveydestä perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n
kansainvälisen koululaistutkimuksen Suomesta vuonna 1998
koottuun tutkimusaineistoon, vuoden 1994 15-vuotiailta
kerättyyn lisäaineistoon sekä ryhmähaastatteluaineistoon.
Pääaineiston muodostaneeseen kyselyyn vastasi lähes 4 900
koululaista.
Miten paljon nuorten
oireita voidaan sietää
Tutkija Välimaa pitää koululaisten oireilun yleisyyttä
huolestuttavana. Hänen mukaansa tulisi arvioida esimerkiksi
kouluterveydenhuollon palveluiden sisältöä ja riittävyyttä
suhteessa nuorten oireiluun.
Esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä
lähes puolet kärsi viikoittain niskan ja hartiaseudun vaivoista
sekä päänsärystä. Myös mielialaa kuvaavat oireet olivat melko
yleisiä ja lisääntyivät iän myötä.
- Kysymys on siitä, miten paljon oireita me nuorilla yleensä
siedämme. Toisaalta hyvinvointivaltiossa huolestumisen kynnys
on melko matala. Tärkeämpää kuin keskustelu yksittäisestä
oireesta olisi yleisempi arvokeskustelu nuorten terveydestä.
Osalla nuorista menee terveyden kannalta todella heikosti,
Välimaa muistuttaa.
Tutkimuksen tulokset antavat aiheen tarkastella kriittisesti
myös nuorten terveyskokemusten ilmentämää yhteiskunnallista
eriarvoisuutta. Välimaan mukaan sosiaaliluokkaerot eivät
terveydentilan osalta ainakaan pienene.
Terveyden
kokemukset vaihtelevat sen mukaan, miten nuori arvioi
perheensä sosiaalisen aseman tai millaisena hän näkee omat
koulutusvalintansa.
- Lukioon pyrkivät nuoret kokevat itsensä yleisemmin
terveeksi, oireilevat vähemmän ja ovat omasta mielestään
hyvässä kunnossa yleisemmin kuin ammatillisen koulutuksen
valinneet, Välimaa kertoo.
Tytöille tarjolla
yksioikoisia malleja
Välimaan mukaan nuorten terveys on moniulotteista. Vaikka
11-15-vuotiaat käsittävät terveyden lähinnä fyysisenä
jaksamisena ja sairauden puuttumisena, he
ryhmäkeskusteluissa liittivät terveyden myös ihmissuhteisiin,
elämäntapaan, hyvään oloon ja itsensä hyväksymiseen.
- Kun keskustellaan oireista, terveys tuntuu olevan palvelu,
jonka voi ostaa jostakin. Tytöt esimerkiksi saattoivat sanoa,
että menisivät niskahierontaan, jos siihen olisi varaa. Ajatus,
että asialle voisi itse tehdä jotakin, ei ensimmäisenä tule
mieleen, tutkija huomauttaa.
Välimaa näkee etenkin nuorille tytöille olevan tarjolla
yksioikoisia malleja, jotka heijastuvat käsityksissä omasta
kehosta. Kolme neljästä pojasta piti omaa painoaan sopivana,
mutta tytöistä 43 prosenttia piti itseään lihavana.
Lähes joka
kolmas normaalipainoinenkin oli sitä mieltä, että heidän pitäisi
laihduttaa. Laihduttajiksi 11-13-vuotiaista osoittautui 6
prosenttia ja 15-vuotiaista tytöistä 12 prosenttia. Kaikista
tytöistä painonsa arvioi sopivaksi 62 prosenttia.
Alipainoisista 15-vuotiaista tytöistä itseään piti sopivan
kokoisena 58 prosenttia, liian laihana 27 prosenttia ja vieläkin
liian lihavana 11 prosenttia. Samanikäisistä alipainoisista pojista
vain kaksi prosenttia piti itseään liian lihavana.
Tuki ja palaute
tärkeitä
- Suomalaisnuorten ylipaino lisääntyy, mutta
laihdutuskeskustelu heijastelee enemmänkin yhteiskunnan
yleistä terveyskäsitystä.
- Terveys mielletään laihan ruumiin
rakentamisena itselle ja pojillakin oman kehon muokkaamisena
lihaksikkaammaksi. Yksilölliselle vaihtelulle ei jää juuri sijaa,
Välimaa epäilee.
Nuorten terveyden kokemiseen vaikuttavat huomattavasti
lähipiiristä saatava tuki ja palaute. Tyytyväisyys omassa
arjessa saatuun tukeen sekä suhteet vanhempiin ja ystäviin
osoittautuivat tärkeiksi itsearvioidun terveyden kannalta.
Välimaa korostaa perheen merkitystä lasten ja nuorten
terveyskokemusten muodostumisessa.
- Nuorten positiivisille terveyden kokemuksille on
merkityksellistä, että vanhemmat ovat arjessa paikalla
neuvomassa käytännön asioissa ja antamassa myönteistä
palautetta.
STT-IA
3.3.2000
Ajassa -sivulle
|