Tutkimus työelämästä:
Paikallinen sopiminen soveltuu muutosten hallintaan
Kokemukset työehtojen paikallisesta sopimisesta ovat osoittautuneet myönteisiksi sekä työnantaja- että työntekijäpuolella.
Vaikka työntekijät
suhtautuvat työpaikoilla tapahtuvaan sopimiseen
varovaisemmin, molemmat osapuolet kokevat sen
keinoksi, jolla ympäristön muutoksiin voidaan
vastata hallitusti.
Turun yliopiston tutkimusprojektin mukaan
paikallisella sopimisella voidaan hallita työelämän
muutostilanteita lähinnä silloin, kun osapuolten
välillä on luottamusta ja sopimiset tuottavat
kummallekin hyötyä.
Sillä voidaan mm. parantaa
palkkausta, jos yrityksellä menee hyvin. Sillä on
toisaalta minimoitu huonon talouskehityksen
vaikutuksia henkilöstöön, kuten usein on
tapahtunut julkisen sektorin työpaikoissa.
Hankkeen vetäjän, työoikeuden professori Matti
Kairisen mukaan paikallisen sopimisen käyttö on
vielä melko kirjavaa, vaikka se onkin nopeasti
yleistynyt.
- Joissakin yrityksissä ollaan jo pitkällä, toisissa
ollaan vanhakantaisempia.
Eniten sitä käytetään suurissa vientialojen
teollisuusyrityksissä. Etenkin yritysten johdon
suhtautuminen paikallisen sopimisen
kehittämiseen on myönteistä.
Sopimustapaa suosivien järjestäytymättömien
yritysten piirissä käytäntö on lähes yhtä yleinen
kuin muissakin.
Työnantajan arvioidaan
hyötyvän enemmän
Paikallinen sopiminen koettiin molemmin puolin
hyödylliseksi toiminnaksi, joskin sen katsottiin
hyödyttävän työnantajaa enemmän kuin
henkilöstöä.
Sopimisen katsottiin parantaneen
eniten tuottavuutta, kannattavuutta,
motivaatiota, työhön sitoutumista, työehtoja ja
ilmapiiriä.
Viidesosa luottamusmiehistä koki sopimisesta
aiheutuneen heikennysvaikutuksia henkilöstölle.
Toisaalta hyvän kannattavuuden tilanteissa on
sovittu myös työsuhteen parannuksista.
Kuntasektorilla vaikea taloustilanne leimasi
edelleen neljäsosaa yksiköitä niin, että on sovittu
myös säästöistä ja lomautuksista.
Vaikka paikallinen sopiminen korostaa selvityksen
mukaan myös luottamushenkilöiden merkitystä,
heistä enemmistö katsoo, että asema ei ole
riittävän tasavertainen suhteessa työnantajaan.
SAK: Laajentamiseen
ei enää tarvetta
Luottamusmiesten enemmistö katsoo, että
nykyiset mahdollisuudet ovat riittäviä. Kolmasosa
on lisäämisen kannalla, eikä sopimisen
mahdollisuuksien vähentäminen saa juuri
kannatusta.
Tutkimusta arvioineen SAK:n mielestä paikalliseen
sopimiseen on mahdollisuuksia olemassa jo
riittävästi.
- Tutkimus vahvistaa myös sen, että sopiminen ei
ole tasavertaista, ja neuvotteluissa on esiintynyt
luottamusmiesten painostusta, sanoo SAK:n
tutkimussihteeri Jyrki Helin.
Helinin mukaan paikallinen sopiminen sopii
yrityksiin, joissa sitä ei käytetä työehtojen
huonontamiseen, vaan etsitään yrityksestä uusia
vahvuuksia.
Tutkimuksen perusteella henkilöstön joustavuus
ja yhteistyöhalu ovat kasvaneet. Yksityisen
sektorin luottamushenkilöiden enemmistö kokee
enää vain palkka-asioissa etujen vastakkaisuutta
suhteessa työnantajaan.
Kiire ja rasittavuus työssä ovat kasvaneet, millä
on myös yhteyttä paikalliseen sopimiseen.
Työajat ja palkkaus
sovitaan paikallisesti
Yleisimmin paikallista sopimista käytetään
joustavampien työaikojen saamiseksi. Toinen
keskeinen soveltamisalue on tulospalkkaus, jota
käyttää jo yli puolet tutkimukseen osallistuneista
yksityisen sektorin toimipaikoista.
Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen
osallistui runsas vuosi sitten yli 900 yksityisen ja
100 kuntasektorin toimipaikkaa. Kyselyyn
vastasivat sekä työnantajan että henkilöstön
edustajat.
Laajahko tutkimusprojekti aloitettiin
työmarkkinaosapuolten tahdosta viime
tupo-sopimusta tehtäessä.
Paikallinen sopiminen työelämässä - hyötyyn ja
luottamukseen perustuvaa muutoksen hallintaa
-nimisen tutkimuksen on julkaissut Turun
yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.
STT-IA
3.3.2000
Politiikka -sivulle
|