Selvitysmies esittää pelastustoimen säilyttämistä kunnallisena

Pekka Myllyniemi nimitettiin selvitysmieheksi selvittämään nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti palo- ja pelastustoimen siirtämistä kunnilta valtion hoidettavaksi. Tätä siirtoa hän ei kuitenkaan esitä.

Suomessa pelastustoimi on järjestetty ohjattuna kunnallisena toimintana. Vuoden 1933 palolaista lähtien kunnat ovat olleet vastuussa pelastustoimesta alueellaan.

Sisäasiainministeriöllä on kuitenkin ollut oikeus ohjata kuntien toimia määräyksillä ja ohjeilla. Lääninhallituksille on kuulunut kuntien valvontatehtävä.

Valtaosa kunnista liian pieniä

Selvitysmiehen mukaan keskitetty ja yksityiskohtiin puuttuva kuntien ohjaus on kuitenkin ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon vahvistamistavoitteiden kanssa.

Pelastustoimen tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta valtaosa kunnista on taloudellisesti ja toiminnallisesti liian pieniä toiminnan järjestämisen perusyksiköitä.

Kehittämisessä tarvittava taloudellinen joustovara pelastustoimen sisällä on vain muutamilla suurimmilla kunnilla.

Kuntien välinen yhteistoiminta on operatiivisella tasolla hyvää, mutta laajempi yhteistyö kuten kuntien yhteinen pelastuslaitos on lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut vain muutamassa tapauksessa.

Selvitysmies Myllyniemi esittää, että pelastustoimen järjestämisen perusjaoksi yksittäisten kuntien sijasta muodostetaan noin 30 kuntien lailla säädeltyyn yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa.

Myllyniemi näkee, että mikäli näiden kunnallisten alueellisten pelastustoimien muodostaminen lakisääteisesti ei osoittautuisi poliittisesti tai muutoin toteuttamiskelpoiseksi olisi valtiollistaminen mahdollinen vaihtoehto.

Ennaltaehkäisevää työtä laiminlyödään

Myllyniemen selvityksen mukaan pelastustoimen nykyisessä tilanteessa ennaltaehkäisevää työtä laiminlyödään, mikä näkyy selvimmin siinä, että lakisääteisistä palotarkastuksista suoritetaan vain puolet.

Palkatun henkilöstön työajan käyttöön liittyy ongelmia. Pienemmissä kunnissa päätoimista henkilöstöä on usein vain palopäällikkö ja hänen ajastaan puolet kuluu hallintotehtävien hoitoon.

Suurempien kuntien vakinaisesta henkilöstöstä 90 % on vuorokausirytmisessä vuorotyössä eikä yleensä osallistu ennaltaehkäisevään työhön.

Tämän henkilöstön työaikaa ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla, koska palkkausjärjestelmä on vinoutunut ja kannustaa pikemmin lepoon kuin varsinaiseen työntekoon.

Selvitysmies Myllyniemi korostaa, että ennaltaehkäisy on suoritettava perustehtävän mukaisesti.

Tämän vuoksi olisi tarpeen keskittää hallinnolliset tehtävät, talouden hoito ja hankinnat, jolloin vapautetaan pienten kuntien palopäälliköiden työpanos toimialan ydintehtävien suorittamiseen.

Päätoimisen henkilöstön työaikajärjestelyt joustavoitetaan ja palkkausjärjestelmä uusitaan joustavuutta suosivaksi.

Visiona maailman tehokkain pelastustoimi

Myllyniemi esittää muina tehtävämuutoksina sairaankuljetuksen jakamista kiireelliseen ja kiireettömään sairaankuljetukseen ja kiireellisen sairaankuljetuksen liittämistä kiinteästi pelastustoimeen.

Lisäksi pitäisi selvittää, olisko öljyvahinkojen torjuntatehtävät tarpeellista siirtää ympäristöhallinnolta pelastustoimen yhteyteen.

Selvitysmiehen esityksen mukaan johtamisessa kehitetään erityisesti henkilöstöjohtamista, operatiivista johtamista varsinkin suuronnettomuuksissa sekä koordinointia keskushallinnon tasolla.

Selvitysmies on tehnyt loppuraporttinsa pelastustoimen strategiasuunnitelman muotoon. Strategiassa pelastustoimen visio on:
Maailman tehokkain pelastustoimi on taloudellinen ja lähellä ihmistä, jossa motivoitunut ja tehtävänsä taitava henkilöstö vastaa onnettomuusriskien hallinnasta.

VT
3.3.2000

Kotimaa -sivulle