Politiikan keväästä työntäyteinen

Merkittävin valtiontalouteen vaikuttava hallituksen esitys on jo tässä kuussa eduskuntaan tuleva hallituksen esitys valtion ensi vuoden budjetin kehyksistä. Hallitusohjelman mukaisesti "valtion menot pidetään koko vaalikauden reaalisesti enintään vuoden 1999 tasolla".

Viime syksynä hallituksen budjettiesitystä auottiin eduskunnassa. Nyt eduskunnalle annetaan mahdollisuus vaikuttaa kehyksiin jo hyvissä ajoin ennen varsinaista budjettiriihtä.

Kun kehykset tulevat eduskuntaan hallituksen tiedonantona, automaattisena seurauksena eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta. Antaessaan hallitukselle luottamuslauseen eduskunta samalla ainakin moraalisesti sitoutuu jo varhaisessa vaiheessa budjetin kehyksiin.

Vanhan kertausta

Osa hankkeista on niin sanotusti vanhan kertausta, sillä eduskuntaan ovat tulossa kevään aikana muun muassa esitykset liikeaikalain muuttamisesta ja työsopimuslain uudistamisesta.

Vähittäiskaupan aukioloajat puhuttivat jo edellisen käsittelyn yhteydessä sekä eduskuntaa että työmarkkinajärjestöjä. Uudessa esityksessä on tarkoitus jatkaa aukioloaikojen asteittaista vapauttamista.

Työsopimuslaki oli tapetilla jo viime kevään hallitusneuvotteluissa. Kokoomuksen vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattiin lausuma, jonka mukaan työehtosopimusten yleissitovuutta ei laajenneta. Nyt asia tulee esille työsopimuslakikomitean ehdotusten jatkokäsittelyssä.

Samaan pakettiin kuuluvat myös järjestäytymättömien työnantajien joustot, liikkeen luovutukseen liittyvät ongelmat vuokratyöntekijöiden vähimmäisehdot sekä määräaikaiset työsopimukset.

Ulkoministeriön hallinnonalaan kuuluvista hankkeista kenties merkittävin on kannan määrittäminen niin sanotun built-in -agendan keskeisimpiin kysymyksiin eli EU:n komission kokoonpanoon, äänien painotukseen sekä määräenemmistöpäätöksenteon lisäämiseen.

Lähialueyhteistyön toimintastrategiaa ollaan uudistamassa ja Suomi pyrkii myös lobbaamaan EU:n elintarvikevirastoa itselleen.

Ulkomaalaislaki uudistuu

Sisäministeri Kari Häkämiehen (kok.) johdolla valmistellaan uutta ulkomaalaislakia, jossa pyritään nopeuttamaan turvapaikkamenettelyä. Tässä yhteydessä puntariin tulevat ihmisoikeuskysymykset, asioiden mahdollinen tuomioistuinkäsittely sekä turvapaikanhakijoiden kuulemismenettely.

Työministeriössä valmistellaan samanaikaisesti etnisen syrjinnän ja rasismin vastaista toimintaohjelmaa sekä ulkomaalaispoliittista ohjelmaa.

Kokonaisuudistuksen kokee myös aselainsäädäntö, jolla pyritään määrittämään aseiden säilyttämiseen liittyviä ehtoja. Asia kiinnostaa turvallisuusviranomaisten lisäksi etenkin metsästysseuroja.

Puntariin tulevat myös yksityiset turvallisuuspalvelut sekä yksityisten järjestyksenvalvojien oikeudet ja toimintamahdollisuudet. Uuden järjestyslain käsittelyn yhteydessä puolestaan määritellään päättäjän kanta siihen, sopiiko samanlainen järjestyslaki sekä kaupunkeihin että maaseudulle.

Maakunnista puhutaan

Valmisteilla on myös aluekehityslain muutos. Siinä määritellään tarkemmin maakuntien liitojen asemaa aluekehitysviranomaisina. Aluekehityslakiin liittyy tavoiteohjelma, jota on tarkoitus niin ikään päivittää. Tuolloin eduskunta pääsee puhumaan hallituksen aluepoliittisista tavoitteista.

Kevään kuluessa tarkistettavaksi tulee myös turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Rauhanturvalaki ja aluevalvontalaki kuuluvat myös puolustushallinnon tämänkeväisiin hankkeisiin.

Ja pääsevätpä maakuntien edustajat lobbaamaan myös helikopteritukikohdan sijoituspaikkakuntaa.

Laskeeko palkansaajien tuloverotus?

Hallitusohjelmaan on kirjattu palkansaajien tuloverotuksen alentaminen vaalikauden aikana 10-11 miljardilla markalla.

Toistaiseksi veroasteikkoihin on tehty vain indeksitarkistukset ja koko veronkevennyspaketti lepää koskemattomana. Hallitusohjelmaan kirjattu pääomaverotuksen yhden prosenttiyksikön korotus sen sijaan jo toteutettiin.

Talousneuvoston asettama työryhmä on selvittänyt ympäristö- ja energiaverotuksen tasoa, kohdentamista ja vaikutuksia. Mietintö valmistui viime kuun lopulla ja siihen sisältyviä ehdotuksia jatkotyöstetään valtiovarainministeriössä.

Vaikea LFA-tuki

Maatalouden niin sanotun LFA-tuen maksaminen koko maahan luvattiin Suomelle neuvoteltaessa Agenda 2000-asiakirjasta. EU:lta on haettu lupaa päätöksen toimeenpanemiseksi, mutta asia etenee vaivalloisesti EU-byrokratiassa. Ilman laajennuksen toteutumista suomalainen maatalous on vaikeuksissa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala joutuu myös kokonaisremonttiin. Uudistuksessa on tarkoitus yhdistää Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL)ja Maatalouden tutkimuskeskus (MTT).

Metsäntutkimuslaitoksen Kaisaniemen yksikköä ollaan siirtämässä Tikkurilaan ja elintarvikeviraston sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen toiminnot on tarkoitus yhdistää.

Opetusministeriön hallinnonalan ehkä merkittävin uudistus on esiopetuksen aloittaminen. Arvioitavaksi tulevat myös laskennallisten valtionosuusjärjestelmien yksikköhinnat, yliopistojen perusvoimavarat ja perustutkimuksen turvaaminen.

Virtuaaliyliopistokin on tarkoitus saada vireille vielä kevään kuluessa.

Liikuntajärjestöjen rahoitus noussee puheenaiheeksi jo huhtikuussa, kun viestintäjohtaja Risto Nieminen luovuttaa maalis-huhtikuun vaihteessa selvityksen kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan eriyttämisessä noudatettavista periaatteista.

Opintotukijärjestelmää puolestaan arvioi professori Reijo Raivola, joka luovuttaa kulttuuriministeri Suvi Lindénille tutkimuksen viime vuosikymmenellä toteutetun opintotukijärjestelmän onnistumisesta. Arvioinnin pohjalta opetusministeriön tavoitteena on lisätä järjestelmän kannustavuutta opiskeluun valmistumisaikojen lyhentämiseksi.

Tielaitoksen organisaatio uusiksi

Hallituksessa on jo kaksi kertaa käynyt ehdotus Tielaitoksen organisaation uudistamiseksi. Ensimmäisellä kerralla paperit otti haltuunsa valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) ja viimeksi torstaina toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.).

Eduskuntaa hanke puhuttanee siksi, että henkilöstöä on tarkoitus vähentää määrällisesti rajusti, vaikkakin pääosin luonnollisen poistuman kautta. Silti noin 500 työntekijälle lienee löydettävä uusia töitä.

Rautatieliikenteen avaamista kilpailulle valmistellaan liikenneministeriössä niin ikään samoin kuin merenkulkulaitoksen hallinnon uudistamista ja postitoimintalain uudistamista.

Kauppa- ja teollisuusministeriö puolestaan edistää yrittäjyyttä erillisellä hankkeella ja pohtii ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta.

Aiemminkin esillä ollut telakkatuki noussee uudestaan esille vielä kevään kuluessa.

Eläkkeet puheeksi taas

Sosiaali- ja terveysministeriön työlistalla ovat mm. aktiivinen sosiaalipolitiikka sekä sosiaaliturvan väärinkäytön estämistä koskevien esitysten toimeenpano.

Eläkkeiden osalta ministeriö miettii, tehdäkö kansaeläkkeeseen tasokorotus vai alentaako eläkeläisten sava-maksua. Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen esilletuloa uudestaan ei myöskään mikään mahti kyenne estämään.

Eteläisen Suomen maanomistajat saattavat nousta takajaloilleen, kun ympäristöministeriö kansallisen metsäohjelman mukaisesti selvittää Etelä-Suomen metsiensuojelun tavoitteita ja tarpeita.

Metsähallitus on ilmoittanut, että sen hallussa ei enää ole suojeluperusteet täyttäviä metsiä, joten katseet kääntyvät yksityismetsiin. Haussa on nimenomaan aarniometsiksi luokiteltavia arvokkaita metsäpalstoja, joiden lunastushinta ei myöskään ole vähäinen.

Ympäristöministeriölle (vaikkakin ministeri Suvi-Anne Siimeksen salkkuun) kuuluvat myös asuntoasiat, joita käsitellään selvitysmies Peter Fredrikssonin vastikään jättämän selvityksen pohjalta.

Esitykseen liittyy mm. lain antaminen vapaarahoitteisesta asumisoikeusasumisesta sekä valtion ja kuntien asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon takauslainoista. Esitykseen sisältyy myös huoneenvuokralain avaaminen, asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden selvittäminen sekä lapsiperheiden asumistuen kohentaminen.

ILPO KIURU
3.3.2000

Politiikka -sivulle