Panimoala edelläkävijä Suomessa ja maailmalla
Kierrätyksessä 290 miljoonaa pulloa
Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kierrättää uudelleen täytettäviä pakkauksia ainutlaatuisen tehokkaasti. Ala on kierrätyksen edelläkävijä Suomessa ja koko maailmassa. Järjestelmässä kiertää noin 290 miljoonaa pulloa, ja pullojen palautusaste on peräti 98 prosenttia.
Myös muut kuluttajapakkaukset liikkuvat
vilkkaasti. Tölkeistä palautetaan noin 90 - ja
muovikorkeista 80 prosenttia. Muovikorit kiertävät
käytännössä lähes kaikki.
Tehokkuuden taustalla on panimoiden,
vähittäiskaupan ja ravintoloiden vuosikymmeniä
kestänyt yhteistyö. Pakkausten palauttaminen on
vaivatonta ja panttikorvauksen ansiosta myös
palkitsevaa.
Alalla on yhtenäiset ja yhteiset
pakkaukset. Kauppias voi esimerkiksi palauttaa
pullot mille tahansa panimolle.
Alan panostukset kierrätyksen jatkuvaan
kehittämiseen on pantu merkille myös
ympäristöministeriössä, joka antaa panimoille
tunnustusta.
Pullojen palautusjärjestelmä ylittää
selvästi sekä Euroopan unionin pakkausdirektiivien
vaatimukset että ympäristöministeriön asettamat
tavoitteet. Tyhjien pullojen palautuspisteitä on
Suomessa yli 20.000.
Tax free -tölkit
suurin ongelma
Alumiiniset juomatölkit tulivat kierrätyksen piiriin
vuoden 1996 maaliskuussa, mistä alkaen tölkistä
on maksettu markan panttikorvaus. Hieman
nihkeän alun jälkeen myös tölkit ovat alkaneet
kiertää kohtalaisen hyvin. Niiden
palautusprosentti on noin 90.
Ruotsissa tölkkien kierrätys aloitettiin jo paljon
Suomea aikaisemmin, ja sielläkin alkukokemukset
olivat samansuuntaisia. Ruotsissa kesti
kymmenen vuotta ennen kuin palautus saatiin 90
prosentin tasolle.
Tölkkien kierrätyksessä vaikeimmaksi pulmaksi
ovat odotetusti osoittautuneet tax free -tölkit,
joista valtaosa myydään laivoissa.
Näistä
tölkeistä ei saa markan panttimaksua, mikä
vähentää palautusintoa. Roskiin joutuu ainakin
kymmenen miljoonaa tölkkiä vuodessa. Vaikka
valistuneimmat kuluttajat tuovat kiertoon myös
pantittomat tölkit, yli puolet niistä jää kuitenkin
palauttamatta.
Roskaantumisongelmista on tullut
tietoja ainakin Ahvenanmaalta. Tax free -tölkeistä
ei jatkossakaan ole luvassa panttimaksua, joten
ongelma on yritettävä ratkaista vaikuttamalla
kuluttajien asenteisiin.
Tölkkien kierrätyksestä huolehtii Suomen
Palautuspakkaus Oy, jonka osakkaita ovat
kaupparyhmistä Alko-Yhtiöt Oy, Inex Partners Oy,
Kesko Oyj ja TukoSpar Oy sekä panimoista
Hartwall, Olvi ja Sinebrychoff.
Runsaan kolmen
vuoden toiminnan jälkeen tölkkejä otetaan
vastaan yli 5 600 myymälässä, kioskissa,
huoltoasemalla, hotellissa ja ravintolassa.
Tölkeistä noin 77 prosenttia palautetaan
automaattien kautta.
Lasipullo kiertää
kauemmin
Lasipullo kestää kierrätyksen muovista paremmin.
Lasipullo kiertää yli 30 kertaa ja muovipullo noin
15 kertaa.
Käytöstä poistetut pullot viedään lasin, lasivillan
ja muovin uusioraaka-aineeksi. Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuudessa syntyvä muovijäte
sopii hyvin kierrätykseen, sillä se on puhdasta ja
tasalaatuista.
Myös kuluttajilta palautuneet muovikorit ja
käytöstä poistettavat korit menevät
uusiokäyttöön, esimerkiksi rakennusteollisuuden
eristemateriaaliksi.
Tölkit puolestaan palautetaan
sulatettaviksi, jonka jälkeen niitäkin voidaan
käyttää uusioraaka-aineena.
Panimoala on tehostamassa myös metallisten
kruunukorkkien kierrätystä. Tavoitteena on, että
kruunukorkkien palauttaminen olisi kuluttajalle
yhtä helppoa kuin pullojen ja tölkkien.
Myös etikettijätteen hyötykäyttöä tutkitaan.
Helsingissä on kokeiltu etikettijätteen
kompostointia. Torniossa puolestaan on selvitetty
mahdollisuutta toimittaa käytetyt etiketit
poltettavaksi energiahyötyjätteenä.
Pulloja kierrätetty
pian 100 vuotta
Panimoala otti pullojen palautusjärjestelmän
käyttöön jo hyvin varhain, vuosisadan
alkupuolella. Palautusmaksun lisäksi myös pitkät
perinteet ovat puhaltaneet kierrätykselle
myötätuulta.
Kun kansa oppi palauttamaan
lasipullot, myös jatkuvasti yleistyvien
muovipullojen kierrättäminen on alkanut sujua
luontevasti.
Suomen lisäksi panimoalan pakkauksia
kierrätetään tehokkaasti Euroopassa vain
Pohjoismaissa. Tanskassa uudelleen täytettävien
olutpullojen osuus kaikista olutpakkauksista on 91
prosenttia ja Norjassa 71 prosenttia.
Muualla
Euroopassa osuudet ja palautusasteet jäävät
reilusti alle Suomen ja pohjoismaisen tason.
RAIMO YLINEN
3.3.2000
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Helsingistä
Kotimaa -sivulle
|