Tuomareiden nimitysmenettely uudistui
Tuomareiden nimitysmenettely uudistui tämän kuun alussa, kun uusi Suomen perustuslaki tuli voimaan.Uuden perustuslain mukaan tasavallan presidentti nimittää vakinaiset tuomarit valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Tuomareiden nimityksiä valmistelee uusi elin, tuomarinvalintalautakunta, jonka valtioneuvosto asettaa viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tuomarinvalintalautakunta valmistelee muiden kuin ylimpien tuomioistuinten vakinaisten tuomareiden viran täyttämistä ja tekee perustellun esityksen tuomarinvirkaan nimittämisestä.
Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet nimitetään kuitenkin edelleen asianomaisen tuomioistuimen esityksestä. Tasavallan presidentti nimittää tuomarit valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
Uuden lainsäädännön tarkoituksena on yhtenäistää eri tuomioistuinten tuomareita koskevaa nimityskäytäntöä, lisätä nimitysratkaisujen avoimuutta ja perusteluja sekä edesauttaa nykyistä monipuolisemman ammattitaidon ja -kokemuksen omaavien lakimiesten rekrytoimista tuomareiksi.
Valintalautakunta valmistelee nimitykset
Lain mukaan valtioneuvosto asettaa tuomarinimityksiä valmistelevan tuomarinvalintalautakunnan, kuten hallituksen esityksessä ehdotettiin. Sen sijaan lautakunnan kokoonpano ja valintatapa ovat jonkin verran muuttuneet hallituksen esityksestä. Myös lautakunnan nimi on muuttunut, sillä hallituksen esityksessä puhuttiin virkaesityslautakunnasta.
Tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtajana toimii korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Hallituksen esityksen mukaan näissä tehtävissä olisivat toimineet näiden tuomioistuinten presidentit.
Lautakuntaan kuuluu 12 jäsentä. Virka-asemansa perusteella tuomarinvalintalautakuntaan nimetään jäseniksi sekä korkeimman oikeuden että korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen, hovioikeuksien presidenttien keskuudestaan valitsema edustaja ja hallinto-oikeuksien ylituomarien keskuudestaan valitsema edustaja.
Lisäksi korkein oikeus nimeää ehdolle tehtävään ilmoittautuneista hovioikeuksia edustavan jäsenen, käräjäoikeuksien laamannien edustajan sekä käräjätuomareiden edustajan. Korkein hallinto-oikeus puolestaan nimeää ehdolle ilmoittautuneista yhden hallintotuomareiden ja yhden hallintotuomareiden tai erityistuomareiden edustajan.
Tuomarikunnan ulkopuolelta lautakuntaan kuuluu sekä valtakunnansyyttäjän nimeämä yleisten syyttäjien että Suomen Asianajajaliiton nimeämä asianajajien edustaja. Oikeusministeriö nimeää lautakuntaan oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen kuultuaan sitä ennen tutkimus- ja opetuslaitoksia.
Jotta lautakunta voitaisiin muodostaa alueellisesti, ikärakenteeltaan sekä sukupuoli- ja kielijakaumaltaan tasapuoliseksi, lautakuntaan nimetään ehdolle kaksi kertaa niin paljon jäseniä kuin on täytettäviä paikkoja.
Tuomarinura avoimemmaksi
Uudella lailla säädetään myös tuomareiden kelpoisuusvaatimuksista ja nimitysperusteista. Sen mukaan tuomarilta edellytetään paitsi oikeustieteellistä tutkintoa myös, että hän on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa viran hoitamisen edellyttämän perehtyneisyyden viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.
Yksinomaan virkaiän mittaamiseen perustuvasta nimityskäytännöstä halutaan luopua. Etenkin alempien oikeuksien tuomareita nimitettäessä on aiemmin painotettu liian yksipuolisesti hakijan tuomioistuinpalvelun pituutta. Korkeimpiin oikeuksiin on nimitetty myös muilla aloilla pätevöityneitä lakimiehiä.
Valmisteluvaiheessa lautakunnan on aina pyydettävä virkaa hakeneista lausunto siltä tuomioistuimelta, joka on julistanut viran haettavaksi. Kun haettavana on käräjätuomarin virka, lausunto pitää lisäksi pyytää siltä käräjäoikeudelta, jossa virka on.
Uuteen lakiin sisältyvät myös säännökset siitä, että kaikki tuomarin virat on julistettava julkisesti avoimiksi. Virkaa haetaan tai siihen ilmoittaudutaan aina kirjallisesti hakuilmoituksen mukaisessa määräajassa.
Tuomarille asetetaan myös velvollisuus ennen nimittämistään antaa selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan, sivutoimistaan ym. sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä tuomarinviran hoidossa.
Määräaikaisia tuomareita
Tuomioistuimissa tarvitaan vakinaisten tuomareiden lisäksi määräaikaisia tuomareita vakinaisen tuomarin viran ollessa ilman viranhoitajaa esim. pitkäaikaisen virkavapauden vuoksi tai lyhyemmäksi ajaksi tuomarin ollessa esteellinen tai estynyt virkaansa hoitamasta.
Viime aikoina on myös tarvittu määräaikaisia tuomareita käsiteltävien asioiden suuren määrä johdosta (esim. Natura-jutut).
Uusi lainsäädäntö sisältää säännökset myös määräaikaisten tuomareiden nimittämisestä. Tasavallan presidentti nimittää määräaikaisen tuomarin ainoastaan korkeimpiin oikeuksiin.
Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus nimittävät määräaikaisen tuomarin yli vuoden pituiseksi ajaksi sekä eräisiin päällikkötuomarin virkoihin. Lyhyemmäksi ajaksi määräaikaisen tuomarin nimittää yleensä asianomainen tuomioistuin itse.
IA
3.3.2000
