Venäjälle suuntautumiseen ei löydy innostusta
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa on käynnistetty Venäjä-projekti, jonka tarkoituksena on tarjota jatkokoulutusta työelämässä jo toimiville. Pioneerihanke osui kehnoon markkinarakoon - yrityksissä ei ole ole tätä nykyä erityistä innostusta Venäjä-osaamiseen.Projektipäällikkö Markku Nurmisen mukaan kaupan ja rakentamisen koulutusohjelma antaa valmiuden toimia esimerkiksi vastuullisissa tehtävissä erilaisissa rakennuskohtaissa Venäjällä.
Koulutusta on kehitetty yhteistyössä Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen sekä useiden pietarilaisten yliopistojen ja yritysten kanssa.
- Vastaavaa hanketta ei ole muualla aloitettu, joten statusta ja vertailukohtaa ei vielä ole. Koulutus luo ainakin pohjaa ja kykyä tarttua asioihin, Nurminen sanoo.
Keski-Suomesta tulleena hän kertoo yllättyneensä eteläkarjalaisista asenteista: alueelta ei löydykään erityistä kiinnostusta Venäjälle suuntautumiseen.
Moskovasta Lappeenrantaan muuttanut venäjän opettaja Tatjana Koponen arvelee, että lappeenrantalaisista tavarataloista ja hotelleista löytyy jokaiseen vuoroon ainakin yksi auttavasti venäjää osaava työntekijä.
Mutta asenteiden ja ennakkoluulojen kohdalla Etelä-Karjala ei ole muuta maata kummempi.
- Sota on jäänyt suomalaisen päähän. Suomalainen on kasvatettu olemaan venäläistä parempi ihminen.
Koposen mukaan sosiaalinen
hyväksyntä on venäläiselle kaikkein tärkeintä.
Lomakohteita onkin haettu enemmän esimerkiksi
Israelista saakka kuin Saimaan rannoilta.
- Tulos ei ole venäläiselle niin tärkeä kuin
osallistuminen, Tatjana Koponen korostaa.
Toisaalta työkulttuuri on muuttumassa myös Venäjällä. Uusissa yrityksissä on pysytyttävä tulokselliseen ja yksinäiseen puurtamiseen päätteen äärellä.
- Yli 35-vuotiaalle tämä on kova juttu. Perinteisen mallin mukaan toimittaisiin niin, että yksi osaa avata tietokoneen, toinen käyttää sitä ja kolmas sulkea. Venäjällä sanotaankin, ettei vanhaa hevosta kannata kouluttaa, Koponen kuvaa.
STT-IA
3.3.2000
