Ensi vuonnakin suotuisat näkymät
VM ennustaa 4,7 prosentin talouskasvua
Valtiovarainministeriö pitää talouden näkymiä tänä vuonna varsin suotuisina. VM nostikin tiistaina tuntuvasti kansantalouden kasvuennustettaan.
VM:n suhdannekatsauksen mukaan tuotanto on
päässyt viime syksyisen vaimean kasvuvaiheen
jälkeen jälleen hyvään vauhtiin.
Perinteisten, etenkin
metsäteollisuuden vientituotteiden kysyntä on
piristynyt selvästi, ja myös elektroniikkateollisuuden
tuotanto on palannut voimakkaan kasvun uralle.
Kotitaloudet ja yritykset tuntevat luottamusta
talousnäkymiä kohtaan, ja korot ovat viime kuukausien
nousustaan huolimatta edelleen alhaalla.
Viennin arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna jälleen tuntuvasti, sillä
markkinat Euroopassa ovat elpymässä ja kysyntä on
vahvaa keskeisissä tuoteryhmissä.
Kun tuotanto
kasvaa vientisektorin ohella ripeästi myös talouden
muilla aloilla, VM ennustaa kokonaistuotannon nousevan
4,7 prosenttia suuremmaksi kuin viime vuonna.
Vahva
talouskasvu myös työllistää hyvin, ja keskimääräinen
työttömyysaste laskee lähelle 9 prosenttia. Julkisen
talouden ylijäämä kasvaa valtiontalouden
vahvistumisen myötä.
Merkittävimmät epävarmuudet liittyvät VM:n mukaan toisaalta
Yhdysvaltain talouskehitykseen ja toisaalta kotimaisen
kustannus- ja hintakehityksen pysymiseen
rauhallisena.
Yhdysvaltain talouskasvun taittuminen
nyt odotettua jyrkemmin heikentäisi merkittävästi
kasvun mahdollisuuksia keskeisillä
vientimarkkinoillamme ja vaikuttaisi kielteisesti myös
kotimaiseen investointiympäristöön.
Kustannusten
nousussa epävarmuus liittyy kotimaassa ensisijaisesti
siihen, pysyvätkö palkkaliukumat maltillisina
työvoimakapeikkojen yleistymisestä huolimatta.
Kuluttajat luottavaisia - velkaantuminen lisääntyy
Kuluttajien odotukset tulevan talouskehityksen suhteen ovat
pysyneet luottavaisina, sillä työllisyys on vahvalla kasvu-uralla
ja korot ovat matalalla.
Hintojen nousu on tosin nopeutunut,
mutta kotitalouksien ostovoima lisääntyy tänä vuonna
kolmisen prosenttia palkankorotusten, tuloveroratkaisujen ja
työllisyyden kasvun ansiosta.
Säästämisasteen odotetaan
alenevan hieman viime vuodesta, ja yksityisen kulutuksen
kasvun odotetaan nopeutuvan viimevuotisesta hienoisesti,
3,5 prosenttiin.
Kotitalouksien velkaantuminen lisääntyy
asuntohankintoihin käytettävän rahamäärän kasvaessa,
mutta velanhoitomenot pysyvät vielä hallinnassa.
Työttömyysaste yhdeksään prosenttiin
Työvoiman kysyntä pysyy suurena, eniten työpaikat
lisääntyvät palveluelinkeinoissa, mutta myös teollisuuden
kasvualat ja rakennustoiminta tarvitsevat lisää työvoimaa.
Työvoiman määrän arvioidaan supistuvan ainoastaan
alkutuotannossa. Työllisten määrä lisääntyy yli 50 000
hengellä, ja työllisyysaste nousee jo selvästi yli 67 prosentin.
Kun työvoiman tarjonnan kasvun odotetaan hidastuvan,
työttömyysaste laskee VM:n arvion mukaan viime vuodesta runsaalla
prosenttiyksiköllä keskimäärin 9,1 prosenttiin.
Työvoimakapeikot pahenevat rakennusalalla
kasvukeskuksissa ja nopeasti laajenevilla
informaatioteknologia-aloilla.
Inflaatio muuta euroaluetta nopeammaksi
Palkankorotukset lisäävät tänä vuonna kustannuspainetta
selvästi enemmän kuin viime vuonna, ja monilla teollisuuden
aloilla hintakilpailukyky muihin euromaihin nähden
heikentynee hieman.
Asuntojen hintojen nousu jatkuu, ja korot
ovat nousussa. Lisäksi osa öljyn hintojen nousun
aiheuttamasta kustannuspaineesta purkautuu hintoihin vasta
kuluvan vuoden aikana.
Kuluttajahintaindeksi saattaakin VM:n arvion mukaan
nousta keskimäärin runsaan kaksi prosenttia korkeammaksi kuin viime vuonna. Inflaatio noussee siten hieman nopeammaksi kuin
euroalueella keskimäärin.
Velkaa edelleen 410 miljardia
Valtiontalouden tasapaino parani viime vuonna tuntuvasti, ja
kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä suhteessa
kansantuotteeseen supistui 0,6 prosenttiin.
Verotulot
kasvoivat kansantalouden tilinpidon mukaan vain liki neljä prosentti,
joskin kassapohjalla tuloja kertyi hieman enemmän. Tänä
vuonna talouskasvu nopeuttaa verotulojen kasvua uudelleen.
Valtion menot supistuivat viime vuonna hieman, ja menojen
kasvu jää tänäkin vuonna vaatimattomaksi. Valtiontalouden
viimevuotinen pieni alijäämä muuttuu tänä vuonna 0,5
prosentin ylijäämäksi suhteessa kansantuotteeseen.
Valtion
velkaa pienennettiin viime vuonna valtionyhtiöiden
osakkeiden myyntituotoilla, jotka kohosivat 21 miljardiin
markkaan.
Valuuttakurssimuutokset kuitenkin kohottivat
valuuttamääräisen velan markka-arvoa niin, että velkaa oli
viime vuoden lopussa vielä 410 miljardia eli vain 10 miljardia markkaa
vähemmän kuin edellisvuoden lopussa.
Tänä vuonna valtion
velka alenee arvioidun budjettiylijäämän perusteella seitsemän miljardia
markkaa. Tällöin ei ole huomioitu budjetoitua mahdollisesti
suurempia osakkeiden myyntituloja tai
valuuttakurssimuutoksia. Valtion velan suhde
kansantuotteeseen alenee tänä vuonna 53 prosenttiin.
Paikallishallinto jäi viime vuonna lievästi alijäämäiseksi. Erot
kuntien välillä pysyivät suurina ja negatiivisten vuosikatteiden
kuntia oli 85. Tänä vuonna paikallishallinnon talouden
ennakoidaan tasapainottuvan, mikä kuitenkin edellyttää
erittäin tiukkaa menotaloutta.
Julkinen sektori oli sosiaaliturvarahastojen ansiosta viime
vuonna jo 2,3 prosenttia ylijäämäinen suhteessa kansantuotteeseen.
Ylijäämä kasvaa edelleen tänä vuonna.
EMU:n
mukainen julkinen velka, jossa julkisen sektorin keskinäiset
velat on sulautettu, on selvässä laskussa ja tämän vuoden
lopussa arviolta 44 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen.
Julkiseen sektoriin kuuluvat työeläkerahastot ovat siirtäneet
sijoituksiaan osakkeisiin valtion obligaatioiden sijasta, mikä
hidastaa hieman EMU-velan supistumisvauhtia.
Pörssikurssien nopea nousu on kasvattanut merkittävästi
työeläkelaitosten varallisuuden markkina-arvoa.
Ensi vuonnakin suotuisat näkymät
Talouden näkymät ovat suotuisat myös ensi vuodelle.
Talouskasvun tosin odotetaan hidastuvan Yhdysvalloissa,
mutta pysyvän nopeana keskeisimmällä
markkina-alueellamme Euroopan unionissa.
Viennin
Hintakilpailukyvyn VM ennustaa pysyvän hyvänä, kotitalouksien ja yritysten
rahoitustilanteen vahvana ja korkojen pysyvän
edelleen melko alhaisina.
Paljon kuitenkin riippuu siitä, miten
ylikuumenemispaineiden torjunnassa onnistutaan kuluvana
vuonna ja millaiseksi ensi vuotta koskeva palkkalinja
muodostuu, VM huomauttaa.
Viennin kasvun odotetaan hidastuvan hieman
tämänvuotisesta, sillä tuotanto alkaa eräillä keskeisillä
vientialoilla lähestyä kapasiteettikattoa.
Myös kotimaisen
kysynnän kasvun arvioidaan jäävän vaimeammaksi kuin tänä
vuonna. Sekä yksityisen kulutuksen että yksityisten
investointien kasvu heikkenee hieman tämänvuotisesta.
Kokonaistuotannon kasvu hidastuisi tällöin 3,5 prosentin
tuntumaan. Talouskasvun työllistävyyden arvioidaan pysyvän
hyvänä, ja työttömyysasteen odotetaan laskevan
prosenttiyksikön verran runsaaseen 8 prosenttiin.
Talouskasvu ja työttömyyden väheneminen lisäävät
valtiontalouden ylijäämää, ja koko julkisen talouden ylijäämä
nousee 4,5 prosenttiin.
Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan kuluvasta vuodesta
parisen prosenttia, jos seuraava palkkaratkaisu muodostuu
maltilliseksi ja energian sekä muiden raaka-aineiden
hintojen nousu taittuu.
Tuotantokapeikkojen yleistyminen
saattaa kuitenkin johtaa jo nyt esiintyvien aloittaisten ja
alueellisten ylikuumemisilmiöiden pahenemiseen ja
leviämiseen.
IA
3.3.2000
Talous -sivulle
|