Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Ensi vuonnakin suotuisat näkymät

VM ennustaa 4,7 prosentin talouskasvua



Valtiovarainministeriö pitää talouden näkymiä tänä vuonna varsin suotuisina. VM nostikin tiistaina tuntuvasti kansantalouden kasvuennustettaan.


VM:n suhdannekatsauksen mukaan tuotanto on päässyt viime syksyisen vaimean kasvuvaiheen jälkeen jälleen hyvään vauhtiin.

Perinteisten, etenkin metsäteollisuuden vientituotteiden kysyntä on piristynyt selvästi, ja myös elektroniikkateollisuuden tuotanto on palannut voimakkaan kasvun uralle.

Kotitaloudet ja yritykset tuntevat luottamusta talousnäkymiä kohtaan, ja korot ovat viime kuukausien nousustaan huolimatta edelleen alhaalla.

Viennin arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna jälleen tuntuvasti, sillä markkinat Euroopassa ovat elpymässä ja kysyntä on vahvaa keskeisissä tuoteryhmissä.

Kun tuotanto kasvaa vientisektorin ohella ripeästi myös talouden muilla aloilla, VM ennustaa kokonaistuotannon nousevan 4,7 prosenttia suuremmaksi kuin viime vuonna.

Vahva talouskasvu myös työllistää hyvin, ja keskimääräinen työttömyysaste laskee lähelle 9 prosenttia. Julkisen talouden ylijäämä kasvaa valtiontalouden vahvistumisen myötä.

Merkittävimmät epävarmuudet liittyvät VM:n mukaan toisaalta Yhdysvaltain talouskehitykseen ja toisaalta kotimaisen kustannus- ja hintakehityksen pysymiseen rauhallisena.

Yhdysvaltain talouskasvun taittuminen nyt odotettua jyrkemmin heikentäisi merkittävästi kasvun mahdollisuuksia keskeisillä vientimarkkinoillamme ja vaikuttaisi kielteisesti myös kotimaiseen investointiympäristöön.

Kustannusten nousussa epävarmuus liittyy kotimaassa ensisijaisesti siihen, pysyvätkö palkkaliukumat maltillisina työvoimakapeikkojen yleistymisestä huolimatta.


Kuluttajat luottavaisia - velkaantuminen lisääntyy

Kuluttajien odotukset tulevan talouskehityksen suhteen ovat pysyneet luottavaisina, sillä työllisyys on vahvalla kasvu-uralla ja korot ovat matalalla.

Hintojen nousu on tosin nopeutunut, mutta kotitalouksien ostovoima lisääntyy tänä vuonna kolmisen prosenttia palkankorotusten, tuloveroratkaisujen ja työllisyyden kasvun ansiosta.

Säästämisasteen odotetaan alenevan hieman viime vuodesta, ja yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan nopeutuvan viimevuotisesta hienoisesti, 3,5 prosenttiin.

Kotitalouksien velkaantuminen lisääntyy asuntohankintoihin käytettävän rahamäärän kasvaessa, mutta velanhoitomenot pysyvät vielä hallinnassa.


Työttömyysaste yhdeksään prosenttiin

Työvoiman kysyntä pysyy suurena, eniten työpaikat lisääntyvät palveluelinkeinoissa, mutta myös teollisuuden kasvualat ja rakennustoiminta tarvitsevat lisää työvoimaa.

Työvoiman määrän arvioidaan supistuvan ainoastaan alkutuotannossa. Työllisten määrä lisääntyy yli 50 000 hengellä, ja työllisyysaste nousee jo selvästi yli 67 prosentin.

Kun työvoiman tarjonnan kasvun odotetaan hidastuvan, työttömyysaste laskee VM:n arvion mukaan viime vuodesta runsaalla prosenttiyksiköllä keskimäärin 9,1 prosenttiin.

Työvoimakapeikot pahenevat rakennusalalla kasvukeskuksissa ja nopeasti laajenevilla informaatioteknologia-aloilla.


Inflaatio muuta euroaluetta nopeammaksi

Palkankorotukset lisäävät tänä vuonna kustannuspainetta selvästi enemmän kuin viime vuonna, ja monilla teollisuuden aloilla hintakilpailukyky muihin euromaihin nähden heikentynee hieman.

Asuntojen hintojen nousu jatkuu, ja korot ovat nousussa. Lisäksi osa öljyn hintojen nousun aiheuttamasta kustannuspaineesta purkautuu hintoihin vasta kuluvan vuoden aikana.

Kuluttajahintaindeksi saattaakin VM:n arvion mukaan nousta keskimäärin runsaan kaksi prosenttia korkeammaksi kuin viime vuonna. Inflaatio noussee siten hieman nopeammaksi kuin euroalueella keskimäärin.


Velkaa edelleen 410 miljardia

Valtiontalouden tasapaino parani viime vuonna tuntuvasti, ja kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä suhteessa kansantuotteeseen supistui 0,6 prosenttiin. Verotulot kasvoivat kansantalouden tilinpidon mukaan vain liki neljä prosentti, joskin kassapohjalla tuloja kertyi hieman enemmän. Tänä vuonna talouskasvu nopeuttaa verotulojen kasvua uudelleen.

Valtion menot supistuivat viime vuonna hieman, ja menojen kasvu jää tänäkin vuonna vaatimattomaksi. Valtiontalouden viimevuotinen pieni alijäämä muuttuu tänä vuonna 0,5 prosentin ylijäämäksi suhteessa kansantuotteeseen.

Valtion velkaa pienennettiin viime vuonna valtionyhtiöiden osakkeiden myyntituotoilla, jotka kohosivat 21 miljardiin markkaan.

Valuuttakurssimuutokset kuitenkin kohottivat valuuttamääräisen velan markka-arvoa niin, että velkaa oli viime vuoden lopussa vielä 410 miljardia eli vain 10 miljardia markkaa vähemmän kuin edellisvuoden lopussa.

Tänä vuonna valtion velka alenee arvioidun budjettiylijäämän perusteella seitsemän miljardia markkaa. Tällöin ei ole huomioitu budjetoitua mahdollisesti suurempia osakkeiden myyntituloja tai valuuttakurssimuutoksia. Valtion velan suhde kansantuotteeseen alenee tänä vuonna 53 prosenttiin.

Paikallishallinto jäi viime vuonna lievästi alijäämäiseksi. Erot kuntien välillä pysyivät suurina ja negatiivisten vuosikatteiden kuntia oli 85. Tänä vuonna paikallishallinnon talouden ennakoidaan tasapainottuvan, mikä kuitenkin edellyttää erittäin tiukkaa menotaloutta.

Julkinen sektori oli sosiaaliturvarahastojen ansiosta viime vuonna jo 2,3 prosenttia ylijäämäinen suhteessa kansantuotteeseen. Ylijäämä kasvaa edelleen tänä vuonna. EMU:n mukainen julkinen velka, jossa julkisen sektorin keskinäiset velat on sulautettu, on selvässä laskussa ja tämän vuoden lopussa arviolta 44 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen.

Julkiseen sektoriin kuuluvat työeläkerahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan osakkeisiin valtion obligaatioiden sijasta, mikä hidastaa hieman EMU-velan supistumisvauhtia.

Pörssikurssien nopea nousu on kasvattanut merkittävästi työeläkelaitosten varallisuuden markkina-arvoa.


Ensi vuonnakin suotuisat näkymät

Talouden näkymät ovat suotuisat myös ensi vuodelle. Talouskasvun tosin odotetaan hidastuvan Yhdysvalloissa, mutta pysyvän nopeana keskeisimmällä markkina-alueellamme Euroopan unionissa.

Viennin Hintakilpailukyvyn VM ennustaa pysyvän hyvänä, kotitalouksien ja yritysten rahoitustilanteen vahvana ja korkojen pysyvän edelleen melko alhaisina.

Paljon kuitenkin riippuu siitä, miten ylikuumenemispaineiden torjunnassa onnistutaan kuluvana vuonna ja millaiseksi ensi vuotta koskeva palkkalinja muodostuu, VM huomauttaa. Viennin kasvun odotetaan hidastuvan hieman tämänvuotisesta, sillä tuotanto alkaa eräillä keskeisillä vientialoilla lähestyä kapasiteettikattoa.

Myös kotimaisen kysynnän kasvun arvioidaan jäävän vaimeammaksi kuin tänä vuonna. Sekä yksityisen kulutuksen että yksityisten investointien kasvu heikkenee hieman tämänvuotisesta.

Kokonaistuotannon kasvu hidastuisi tällöin 3,5 prosentin tuntumaan. Talouskasvun työllistävyyden arvioidaan pysyvän hyvänä, ja työttömyysasteen odotetaan laskevan prosenttiyksikön verran runsaaseen 8 prosenttiin.

Talouskasvu ja työttömyyden väheneminen lisäävät valtiontalouden ylijäämää, ja koko julkisen talouden ylijäämä nousee 4,5 prosenttiin.

Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan kuluvasta vuodesta parisen prosenttia, jos seuraava palkkaratkaisu muodostuu maltilliseksi ja energian sekä muiden raaka-aineiden hintojen nousu taittuu.

Tuotantokapeikkojen yleistyminen saattaa kuitenkin johtaa jo nyt esiintyvien aloittaisten ja alueellisten ylikuumemisilmiöiden pahenemiseen ja leviämiseen.

IA
3.3.2000


Talous -sivulle