Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hutilukset himmentävät ydinvoiman positiivista säteilyä



Ydinvoiman turvallisuus on taas huolettanut ihmisiä Sellafieldin viimeisten laiminlyöntien jälkeen. Näyttää siltä, että ydinvoimaloiden suurimmat riskit syntyvät työntekijöiden ja johtajien korvien välissä.


Englannissa toimiva Sellafieldin ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos sai taas ikävää julkisuutta helmikuussa. Viranomaisten (The Nuclear Installations Inspectorate) tekemässä raportissa todettiin, että laitoksen työntekijät olivat väärentäneet vuodesta 1996 lähtien Japaniin kuljetettujen uudelleenkäsiteltyjen plutoniumsauvojen tarkastustietoja.

Sauvoista ei otettu näytteitä, vaan tiedot kopioitiin aikaisemmista testeistä. Väärinkäytökset paljastuivat alunperin jo viime lokakuussa. Laitosta vetävän ydinvoimayhtiön BNFL:n johdon anteeksipyynnöt eivät ole riittäneet japanilaisille, vaan he ovat vaatineet hyötyreaktoreihin tarkoitetun polttoaineen palauttamista Englantiin.

Viranomaisraportin mukaan tietojen väärentäminen oli mahdollista laitoksen hallinnon järjestelmällisen epäonnistumisen takia. Osatekijöinä raportissa mainittiin laitoksen huono suunnittelu, työn yksitoikkoisuus ja tietojärjestelmän manipuloinnin helppous.

Tietojen väärentäminen ei kuitenkaan ollut vaikuttanut laitoksen tai kuljetetun polttoaineen turvallisuuteen.


Yleiset haukkujaiset

BNFL ilmoitti hyväksyvänsä raportin ja sen suositukset. Yhtiön mukaan toimenpiteisiin on jo ryhdytty turvallisuuskulttuurin parantamiseksi. BBC:n haltuunsa saamassa yhtiön sisäisessä dokumentissa myönnetään valvonnan ja henkilökunnan koulutuksen olleen puutteellista ydinpolttoaineen käsittelyssä.

Ammattiliitot ovat haukkuneet yhtiön johtoa, ja politiikot ovat esittäneet huolensa koko Englannin ydinvoimateollisuuden tulevaisuudesta. Energiaministeri Helen Liddell on vaatinut Sellafieldin laitoksen täydellistä tarkastamista. Hän on kertonut olevansa raivoissaan siitä, miten pahasti asiat ovat menneet vikaan Sellafieldissä.

Ympäristöjärjestöjen kommentit ovat olleet teräviä. Greenpeacen mukaan Sellafield pitäisi sulkea kokonaan. Järjestön tiedottajan Peter Rochen mukaan koko plutoniumbisnes on ytimiään myöten mätää.

Sellafieldin laitosta hoitaa valtionyhtiö British Nuclear Fuels Limited (BNFL). Skandaalin paljastuttua kolme työntekijää sai potkut viime lokakuussa ja helmikuussa irtisanottiin vielä kaksi työntekijää. Yhtiön johdon uudelleenjärjestelyjä odotetaan.


Osaavan yritystoiminnan taustalla pitkät perinteet

Valtionyhtiö BNFL perustettiin vuonna 1971, kun UK Atomic Energy Authority uudelleenorganisoitiin. Yhtiön vuosiliikevaihto on 2 miljardia puntaa ja yhtiö työllistää 20 000 työntekijää. Hallitus on suunnitellut yksityistävänsä yhtiön osittain.

Yrityksen toiminta on kansainvälistä, varsinkin kun se viime vuonna osti amerikkalaisen Westinghousen, joka nyt vastaa kolmanneksesta yhtiön liikevaihdosta. Voittoa yhtiö näytti 228 miljoonaa puntaa viime vuoden tilinpäätöksessä.

Yhtiön päätoimintana on käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittely, joka tuottaa neljänneksen yhtiön liikevaihdosta. Sellafieldin laitosten pääasiakkaina ovat japanilaiset ja saksalaiset ydinvoimalat.

Sellafieldin laitoksilla on pitkät ja sotkuiset perinteet. Englanti aloitti plutoniumin tuotannon ydinaseita varten jo vuonna 1947 Windscalessa Cumbriassa. Vuonna 1956 sinne perustettiin maailman ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala Calder Hall ja siellä sijaitsee myös Thorpin uudelleenkäsittelylaitos.

Vaikeudet alkoivat jo vuonna 1957, kun Windscalessa sattui tulipalon jälkeen radioaktiivinen vuoto. Laitosta on syytetty vuosien mittaan rantojen ja vesien saastuttamisesta, työntekijöiden ja heidän lastensa leukemiasta, vuodoista ja salailusta. Huonoa mainetta on yritetty korjata antamalla laitokselle uudeksi nimeksi Sellafield.


Ydinvoiman vetovoima heikentynyt

Maailman ensimmäinen ydinreaktori rakennettiin vuonna 1942 Chicagon yliopistossa fyysikko Enrico Fermin johdolla. Toisen maailmansodan jälkeen useissa maissa aloitettiin reaktorien kehittäminen energiantuotantoa varten.

Ensimmäinen täysimittainen kaupallinen ydinvoimala käynnistettiin Englannissa vuonna 1956 ja Yhdysvalloissa vuonna 1957.

Ydinvoimaloita syntyi kuin sieniä sateella moniin teollisuusmaihin aina 70-luvun lopulle asti. Sähkön kysyntä ei kuitenkaan ole sen jälkeen kasvanut niin nopeasti kuin oletettiin. Samalla ydinvoimaloiden rakennuskustannukset ovat kohonneet jyrkästi. Myös yleinen mielipide on kääntynyt monissa maissa ydinvoimakielteiseksi.

Yhdysvalloissa käänne tapahtui Pennsylvanian Harrisburgissa tapahtuneen Three Mile Islandin voimalaitoksen onnettomuuden jälkeen, ja muu maailma järkyttyi viimeistään Tshernobylin katastrofin jälkeen. Ydinvoiman käyttöä ovat viime vuosina merkittävämmin lisänneet vain Ranska, Japani, Etelä-Korea ja Taiwan. Kiina on myös rakentamassa lisää voimaloita.

Vuoden 1998 alussa oli YK:n kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tietojen mukaan maailmassa 437 toimivaa ydinvoimayksikköä 33 maassa ja lisäksi 36 yksikköä oli rakenteilla 14 maassa. Määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta, vuoden 97 alussa oli maailmassa 442 toimivaa yksikköä.

Encyclopedia Britannican mukaan ydinvoiman osuus sähköntuotannosta oli vuonna 1997 suurin Liettuassa (81,5 %), Ranskassa (78,2 %) ja Belgiassa (60,1 %). Ranskassa oli vuoden 1998 alussa 59 ydinvoimalayksikköä.


Kauhu leviää Japanissa

Japanissa on 51 ydinvoimalaa, jotka tuottavat noin 30 prosenttia maan energiasta. Tulevan kymmenen vuoden aikana olisi tarkoitus rakentaa 20 lisää, mutta nyt mielialat ovat kääntyneet ydinvoimaa vastaan.

Tokaimurassa kuoli viime syyskuussa kaksi ihmistä ja 439 sai säteilyä, kun muutama työntekijä kaatoi rikastettua uraania liian suuren määrän typpihapposäiliöön. Se aiheutti ketjureaktion, joka saatiin hallintaan vasta 20 tunnin jälkeen.

Tutkimuksissa kävi ilmi, että Tokaimurassa oli määräyksiä rikottu jo jonkin aikaa ja valvonta oli suuripiirteistä. Ei siis mikään ihme, että Japanin viranomaiset hermostuivat pahasti, kun Sellafieldissäkin petti valvonta ja maahan tulevan jälleenkäsitellyn polttoaineen tarkastukset osoittautuivat väärennetyiksi.

Nyt Japanissa seurataan voimaloiden toimintaa tarkasti. Onagawan ydinvoimalassa syttyi viime viikolla pienehkö tulipalo, joka onneksi sammui itsestään. Samassa voimalassa sattui lämpömittarin vikaantumisen takia uudenvuodenyönä väärä hälytys.


Me suomalaiset olemme rehtiä ja osaavaa väkeä

Samaan aikaan kun Englannissa haukuttiin Sellafieldiä, Suomessa vietettiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksikön 20-vuotispäivää.

Olkiluoto kakkosen osuus on Suomen sähköntuotannosta noin 10 prosenttia. Kokonaisuudessaan Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitos on Suomen suurin sähköntuotantoyksikkö. Olkiluoto ykkösen 20-vuotisjuhlaa vietettiin syyskuussa puolitoista vuotta sitten.

Olkiluodon molemmat laitosyksiköt ovat Teollisuuden Voima Oy:n mukaan toimineet koko tuotantoaikansa luotettavasti, toiminta on ollut turvallista ja voimalaitoksen vaikutukset ympäristöön ovat jääneet vähäisiksi.

HEIKKI JANTUNEN
3.3.2000


Ulkomaat -sivulle