Ajan suunnassa lyhyesti
Peruna muuntuu syötäväksi rokotteeksi
Perusruoka perunaa on jo vuosia yritetty muuntaa helposti saatavaksi hepatiittirokotteeksi kehitysmaihin.
Yhdysvaltais-brittiläinen tutkijaryhmä raportoi tuoreessa Nature Biotechnology -tiedelehdessä onnistuneensa rokottamaan hiiriä muuntogeenisellä perunalla, joka sisältää B-hepatiittiviruksen antigeeniä.
Hiiret saivat sekä gm-perunaa että yleistä vastustuskykyä lisäävää ainetta kolmesti viikossa, jolloin niiden veressä muodostui B-hepatiitin vasta-aineita.
Aiemmin oli epäselvää, voiko suun kautta nautittu rokote ylipäätään saada aikaan vasta-ainetuotantoa veressä. Hepatiitin antigeenin ei ole todettu siirtyvän ruuansulatuskanavasta verenkiertoon.
Tutkijoiden mukaan gm-perunan tehoa ja annostusta on vielä säädettävä, jotta se antaisi riittävän vahvan vasta-ainesuojan hepatiittitartunnan varalta.
Vastustuskykyä lisäävä aine pyritään tuottamaan samoissa gm-perunoissa kuin antigeenikin. Uusi perunarokote on nyt edennyt kliinisiin kokeisiin.
Antennivahvistin voi aiheuttaa häiriöitä tv-kuvassa
Antennin ja television väliin kytketty antennivahvistin saattaa telehallintokeskuksen mukaan aiheuttaa häiriöitä tv-kuvassa.
Antennivahvistimia käytetään erityisesti niissä kotitalouksissa, jotka ovat televisiokanavien näkyvyysalueiden laitamilla.
Antennivahvistin vahvistaa myös sellaisia lähetyksiä, jotka jäävät tv-taajuusalueiden väliin. Tällaiset lähetteet voivat olla peräisin esimerkiksi yksityisten radioverkkojen tukiasemista.
Häiriöistä on valitettu erityisesti Lounais-Suomen kotitalouksista, jotka vastaanottavat tv-lähetyksen Turusta saadakseen myös Nelosen näkymään.
Näissä tapauksissa viranomaisten radioverkon tukiasemat voivat synnyttää antennivahvistimessa häiriön Nelosen taajuudelle.
Yleensä häiriön poistaminen onnistuu asentamalla antennivahvistimen eteen suodin, joita saa antenniasennusliikkeistä.
Lämpötila Pohjoismaissa kohoaa nopeammin kuin muualla maailmassa
Lämpötila Suomessa nousee talvella yli viisi astetta ja kesällä noin kolme astetta seuraavien 50-100 vuoden aikana.
Tuoreiden tutkimustulosten perustella Pohjola lämpenee enemmän kuin maapallo keskimäärin, kerrotaan Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
Kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutuksista Pohjoismaissa on saatu uusia tuloksia. Ruotsin Ilmatieteen ja hydrologian laitoksen Rossby-tutkimuskeskuksessa tutkitaan kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutuksia ilmastoon. Sweclim-projektia vetää suomalainen tutkija Markku Rummukainen.
Ilmaston lämpenemisen vuoksi lumi ja jää vähenevät. Lumista joulua lienee turha toivoa Etelä-Suomessa. Tulevaisuudessa lähes koko Itämeri voi pysyä jäättömänä, Suomen Luonnonsuojeluliitto summaa.
Kuopioon suunnitteilla sotaveteraanimuseo
Kuopion sotaveteraaniyhdistys puuhaa kaupunkiin sotaveteraanimuseota. Museo on tarkoitus avata viimeistään 4. syyskuuta 2004, jolloin tulee kuluneeksi 60 vuotta jatkosodan päättymisestä.
Hankkeen tueksi aloitettiin keskiviikkona keräys, jossa haetaan erilaista aiheeseen liittyvää esineistöä.
Museota varten on jo haastateltu noin tuhatta sotaveteraania. Ääninauhatallenteiden lisäksi on kerätty valokuvia, rintamakirjeitä ja rintamalla tehtyjä pienesineitä.
Hanketta ajava yhdistys odottaa päätöksiä rahoitusavustushakemuksiinsa vuoden loppuun mennessä.
Vesiklosetin keksijälle nimikkoikkuna kirkkoon
Vesiklosetin keksijä Thomas Crapper on saanut nimikkoikkunan syntymäseutunsa kirkkoon. Kuvaikkuna sijoitettiin St. Lawrencen kirkkoon Britannian Doncasterin lähelle.
Crapperin ikkuna on osa kirkon sisustusta, joka kuvaa paikallisia saavutuksia. Ikkunassa nähdään tahdikkaasti tummennettu vesiklosetin siluetti.
- Valkoinen pönttö saattaisi erottua ikkunassa liian selvästi niin, että se varastaisi huomiota Kristukselta. Siksi vesiklosetti nähdään ikkunassa tummana varjokuvana, kertoi hankkeen puuhamies Tim Sweed.
Hän korosti, ettei kukaan ole pitänyt ikkunaa Jumalan kunnian tai kirkon halventamisena. Thomas Crapper syntyi St. Lawrencen lähikylässä Thornessa vuonna 1836. Suuren käymäläkeksintönsä hän teki Lontoossa.
Joka kolmas sairaalainfektio olisi ehkäistävissä
Jopa kolmannes sairaalainfektioista olisi ehkäistävissä, jos sairaalahygieniaan ja muuhun infektioiden torjuntaan kiinnitettäisiin riittävästi huomiota, katsoo Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen puheenjohtaja Arto Rantala.
Sairaalainfektioiden torjunnalla pystyttäisiin säästämään ihmishenkiä paljon pienemmillä kustannuksilla kuin monilla muilla sairaanhoidon toimenpiteillä. Sairaalainfektiot kasvattavat terveydenhuollon menoja vähintään puolella miljardilla, ehkä jopa yli miljardilla markalla vuodessa.
Suomessa arviolta 5-10 prosenttia potilaista saa infektion sairaalahoidon aikana. Eniten niitä todetaan suurissa yliopistosairaaloissa, joissa hoidetaan heikkokuntoisimpia potilaita.
Suurin osa infektioista aiheutuu potilaan omista mikrobeista, jotka saattavat tulla sairaalaoloissa tavanomaisille antibiooteille vastustuskykyisiksi.
Vain pienen osan sairaalainfektioista aiheuttavat epidemiat, joissa aiheuttajana on sama, potilaasta toiseen leviävä mikrobi. Nämä epidemiat saavat kuitenkin eniten huomiota julkisuudessa.
Sairaalainfektiot ovat tuhoisia erityisesti heikkokuntoisille potilaille. Ne ovat myötävaikuttamassa arviolta 2 000-5 000 potilaan kuolemaan vuosittain. Eniten ne lisäävät nuorten 20-40 -vuotiaiden kuolemanriskiä sairaalassa.
Kuolleisuutta lisää etenkin sairaalassa alkanut keuhkokuume ja sairaalahoidon pitkittymistä aiheuttavat eniten leikkausten jälkeiset haavainfektiot.
Suomen Sairaalahygieniayhdistys on tehnyt työtä sairaalainfektioiden torjumiseksi jo 25 vuoden ajan.
Keskiaikainen hirsirakennuksen jäänne löytyi Turun keskustasta
Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet Turussa keskellä kaupunkia Rettiginrinteessä hirsisen rakennuksen jäänteitä, jotka ovat peräisin 1400-luvun lopulta.
Päivän valoon on tullut myös runsaasti esineitä ja rahoja. Ne vahvistavat tietoja Turusta kansainvälisenä kaupunkina jo aikoja sitten.
Kaivaukset alkoivat syyskuun puolivälissä, ja tältä vuodelta työt päättyvät tiistaina. Kaivaukset jatkuvat Hämeenkadun varrella sijaitsevalla tontilla huhtikuussa. Siellä on avattu kaksi eri aluetta. Näistä toinen kaivettiin pohjasaveen asti, josta tuli esille hirsinen pohjakehikko.
Toinen alue peitetään talveksi. Sen kaivaukset ovat ulottuneet maanpinnan läpi 1600-luvulle ja 1700-luvulle. Tutkimuspaikka sijaitsee keskiaikaisen Turun alueella muinaisessa Luostarinkorttelissa kohdalla, jossa ei ole aiemmin tehty arkeologisia kaivauksia.
Kaivausten valvoja arkeologi Aki Pihlman kertoi maanantaina kaivauspaikalla, että alue oli rakennettu jo 1400-luvulla. Keskiaikaisen aineiston joukossa on myös ulkomailta tuotujen esineiden, kuten savisten ja lasisten astioiden palasia.
Niiden perusteella voidaan sanoa, että alueen asukkaat eivät kuuluneet kaupungin köyhimpään väestöön.
Kaivauksissa on saatu esille myös keskiaikaa nuorempien puurakennuksien jäänteitä, pihakiveyksiä ja kaivoja sekä kulttuurikerrostumia, joiden sisältämä löytöaineisto on varsin runsasta. Tavallisia löytöjä ovat pullo- ja pikarilasit, liitupiiput ja rahat.
Kaivausten johtaja arkeologi Liisa Seppänen pitää mielenkiintoisimpana löytönä maanantaina esiin nostettua puista kelan näköistä esinettä, joka saattaa liittyä kalastukseen. Se löytyi hirsikehikon sisältä.
Koonnut: IA
3.11.2000
