Hallitukselta selonteko aluehallinnon uudistuksesta
Hallitus haluaa siirtää päätösvaltaa lääninhallitusten ja työvoima- ja elinkeinokeskusten keskushallinnosta alemmalle tasolle. Lääninhallitusten voimavaroja kasvavilla tehtäväalueilla halutaan lisäksi vahvistaa. Linjaukset sisältyvät eduskunnalle annettavaan Aluehallinto 2000-selontekoon.Eduskunta hyväksyi vuonna 1996 Aluehallinto 2000 -uudistukseen liittyvän lainsäädännön ja edellytti hallituksen antavan selonteon uudistuksen toimeenpanosta tämän vuoden loppuun mennessä.
Kuluneiden neljän vuoden aikana lääninhallitusten lukumäärä vähennettiin kahdestatoista kuuteen, 77 aluehallintoyksikköä yhdistettiin 15 työvoima- ja elinkeinokeskukseksi ja valtiohallinnon aluejaot yhtenäistettiin niin, että melkein kaikkien alueviranomaisten aluejaot pohjautuvat maakuntien aluejakoon.
Hallituksen yleisarvion mukaan uudistus on onnistunut kohtuullisen hyvin.
- Elinkeino- ja työvoimapolitiikan arvostus on lisääntynyt ja elinkeino- ja työvoimahallinto muodostavat nyt entistä yhtenäisemmän kokonaisuuden. Elinkeino- ja työvoimapalveluja koskeva yhteistyö on myös selvästi kasvanut ja nämä palvelut voi saada entistä useammin samasta paikasta, hallitus arvioi.
TE-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyömuodot ovat selonteon perusteella lukuisia ja hyvin toimivia. Hallinto on myös selkiytynyt.
TE-keskusuudistuksessa kustannussäästöjä on saatu aikaan mm. yhteisissä toimitiloissa. Uudistus antaa mahdollisuuden kustannusten alentamiseen pitkällä aikavälillä sekä tehtäväsiirtoina että aluehallinnon tehostuneena toimintana.
Säästötavoite jäi toteutumatta
Lääninhallinnon palvelut on hallituksen mukaan läänien lukumäärän supistamisesta huolimatta kyetty säilyttämään aikaisemmalla tasolla. Maakuntapohjaiseen aluejakoon siirtyminen on tavoitteiden mukaisesti vahvistanut maakuntien asemaa, lisännyt alueellista yhdenmukaisuutta ja parantanut eri viranomaisten välistä yhteistyötä.
Lääninhallitusten toiminnassa on syntynyt säästöjä johto-organisaation keventämisen ja yleishallinnon henkilöstön vähentämisen kautta. Vuotuiset säästöt ovat noin 40 miljoonaa markkaa. Alkuperäiseen 65 miljoonan markan vuotuiseen säästöön ei ole päästy. Siihen ei enää lääninhallitusten lisääntyneiden tehtävien vuoksi pyritäkään.
Selonteon mukaan lääniuudistuksen vaikutukset lääninhallitusten ohjaukseen ovat olleet melko vähäisiä. Uudistukselle asetetut säästötavoitteet ovat jonkin verran lisänneet ohjaavien tahojen välisiä ristiriitoja, vaikka yhteistyö onkin pääasiassa tehostunut.
Päätösvaltaa alemmas
Uudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus kuitenkin pitää tärkeänä, että työvoima- ja elinkeinokeskuksissa sekä lääninhallituksissa edelleen siirretään päätösvaltaa keskushallinnosta, madalletaan sektorirajoja, kehitetään palveluja ja tehdään toimintaa tunnetuksi.
Tavoitteena on lisäksi edelleen selkiyttää, joustavoittaa ja yhtenäistää elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa tukevaa työvoima- ja elinkeinokeskusten ohjausta sekä parantaa keskusten organisaation sisäistä joustavuutta ja johtamista.
- Myös aluehallintoviranomaisten keskinäistä yhteistyötä on edelleen tehostettava, hallitus sanoo selonteossaan.
Selonteko sisältää lisäksi työvoima- ja elinkeinokeskuksia ja lääninhallituksia koskevia erityisiä kehittämislinjauksia.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa parannetaan aluetason toimijoiden yhteistyötä ja vahvistetaan alueellista strategiaa sekä kehitetään palveluja ja tuetaan innovaatioita.
Lääninhallitusten voimavaroja kasvavilla tehtäväalueilla vahvistetaan. Myös lääninhallitukset kehittävät palvelujaan ja osallistuvat aiempaa enemmän alueelliseen yhteistyöhön. Lisäksi Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Itä-Suomen lääninhallitusten organisaatiota arvioidaan ja lääninhallituksia kehitetään työyhteisöinä.
IKK
3.11.2000
