Miehistö uudelle avaruusasemalle
Venäjän avaruusherruus siirtyi Yhdysvalloille
Uusi kansainvälinen avaruusasema saa pian ensimmäisen miehistön, kun tiistaina Baikonurin avaruuskeskuksesta laukaistu miehistö pääsee torstaina perille.Venäläisellä Sojuz-kantoraketilla avaruuteen lähtivät amerikkalainen astronautti William Shepard ja kaksi venäläistä kosmonauttia, Juri Gidzenko ja Sergei Krikaljov. Heidän on määrä olla avaruusasema ISS:ssä 117 vuorokautta.
Uutta avaruusasemaa on rakennettu jo muutaman vuoden ajan. Yhdysvaltalainen Unity-moduli ja venäläinen Zarja lähetettiin avaruuteen jo vuonna 1998.
Miehistöä uudelle asemalle voitiin kuitenkin lähettää vasta sen jälkeen kun venäläinen Zvezda-moduli aiemmin tänä vuonna oli lähetetty avaruuteen. Nyt matkalle lähteneen miehistön onkin määrä panna uusi avaruusasema toimintakuntoon niin, että seuraavat miehistöt voivat jatkaa avaruusaseman rakentamista ja tehdä tutkimuksia.
Kun avaruusasema vuonna 2005 on valmis, se painaa 418 tonnia ja siellä on tilaa enemmän kuin Boeing 747 -jumbossa. Avaruusasema on tarkoitettu suuren miehistön pitkäaikaiseen oleskeluun. Sieltä saatetaan lähettää myös aluksia muille planeetoille.
Historiallinen lento
Ensimmäisen miehistö lähtö uudelle avaruusasemalle on monessa mielessä historiallinen. Se merkitsee venäläisten luopumista avaruustutkimuksen johtopaikalta.
Tätä symbolisoi se, että miehistön johtajana on nimenomaan amerikkalainen astronautti Shepard. Miehistön keskustelukielenä on englanti eikä venäjä niin kuin aikaisemmissa Venäjältä lähetetyissä kansainvälisissä miehistöissä.
Vaikka Venäjällä onkin uudessa 16 valtion avaruusyhteistyössä kakkosmaan rooli, venäläinen avaruustekniikka on kuitenkin uudella asemalla ahkerassa käytössä.
Lento on historiallinen myös siinä mielessä, että uusi avaruusasema antaa valmistuttuaan aivan uudenlaiset mahdollisuudet tutkimustyöhön. Sen eliniäksi arvellaan vähintään 10 vuotta, mutta ilmeisesti se pysyy avaruudessa paljon kauemmin.
Kansainvälinen yhteistyö ei ole alkanut ilman pieniä säröjä. Venäläinen kosmonautti Krikaljov arvosteli tänä vuonna oman maansa avaruushallintoa siitä, että amerikkalaisille annettiin lennon johtamistehtävä.
Amerikkalaiset ovat puolestaan arvostelleet Venäjää siitä, ettei se ole pysynyt aikataulussaan lennon valmisteluissa.
Perinteet kunniassa
Miehistön lähtöä hotellista kantorakettiin edelsivät tiistaiaamuna vanhojen perinteiden mukaiset riitit, joita on noudatettu jo 39 vuotta Juri Gagarinin ensimmäisestä lennosta lähtien.
Lennon aattona miehistö katsoi niin kuin Gagarin aikoinaan vanhan neuvostoelokuvan Autiomaan valkoinen aurinko. Ennen matkalle lähtöä miehistö joi lasillisen kuohuviiniä ja söi kyytipojaksi hapankurkkua.
Uusiakin rituaaleja on viime vuosina tullut avaruusmatkailuun. Ortodoksinen pappi pirskotti pyhää vettä lähtijöiden päälle ja myös bussi, jolla tehtiin matka kantoraketille, kastettiin pyhällä vedellä. Näin tehtiin sen vuoksi, että lennon numero 666 on monien mielestä kovin pahaenteinen.
Kaikki eivät hylkäisi avaruusasema Miriä
Venäjän varapääministerin Ilja Klebanovin runsas viikko sitten tekemä ilmoitus venäläisen avaruusasema Mirin pudottamisesta Tyyneen valtamereen helmikuussa ei ole haihduttanut kaikkien uskoa vanhan avaruusaseman jatkomahdollisuuksista.
Venäläisten kosmonauttien lähettäminen uudelle kansainväliselle avaruusasemalle lienee kuitenkin viimeinen naula 14 vuotta maata kiertäneen Mir-avaruusaseman arkkuun.
Mutta niin kauan kun lopullista päätöstä asiasta ei ole tehty, monet haluavat uskoa, että Mirillä olisi vielä käyttöä moneksi vuodeksi.
Hollannissa rekisteröity yhteisyritys MirCorp ehti jo sopia venäläisten kanssa, että se käyttää Miriä kaupallisiin tarkoituksiin. Avaruusasemalle on tarkoitus lähettää turisteja ja amerikkalainen NBC-televisioasema on luvannut lähettää sinne Big Brother -kisansa voittajat.
Venäläiset eivät ole kuitenkaan saaneet MirCorpilta luvattuja rahoja, ja Moskovassa kärsivällisyys alkaa loppua. MirCorpin toimitusjohtaja Jeffrey Manber lupasi puolestaan presidentti Vladimir Putinille osoittamassaan avoimessa kirjeessä, että rahoitus järjestyy kunhan muutama kuukausi odotetaan.
Manber vetoaa Putiniin ylistämällä Mirin teknisiä ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta. Myös venäläiset avaruusasiantuntijat haikailevat Miriä.
- Siellä on paljon arvokkaita tieteellisiä kojeita, joiden heittäminen valtamereen säälittää, sanoi Mirin toiminnasta vastaavan valtion komission puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Valeri Grin uutistoimisto Itar-Tassin haastattelussa.
- Me tarvitsisimme (250 miljoonaa dollaria) 1,7 miljardia Suomen markkaa vuosittain pitääksemme Mirin radallaan, arvioi puolestaan varapääministeri Ilja Klebanov.
Vaikka Venäjä on periaatteessa suostunut luovuttamaan Mirin kaupalliseen käyttöön, eivät monetkaan pidä tällaista käännettä Venäjän avaruustutkimuksen arvolle sopivana. Ja kun rahoitus tuntuu kangertelevan, Mirille joudutaan ilmeisesti pian jättämään haikeat jäähyväiset.
Lue myös artikkeli:
STT-MH
3.11.2000
