Hallitus täsmensi joustavuuskantaansa HVK-neuvotteluissa
Hallituksen mielestä EU:n yhteisissä ulko- ja tuvallisuuspoliittisissa kysymyksissä tulee ensisijaisesti panostaa päätöksenteon tehostamiseen. Nykyisen määräenemmistöpäätöksenteon käyttäminen antaa siihen parhaan mahdollisuuden. Tosin ns. vahvistettu yhteistyö eli joustavuus on tälläkin alalla mahdollista.Joustavuus on yksi ns. hallitusten välisessä konferenssissa (HVK:ssa) neuvoteltava aihekokonaisuus. Yleisesti kyse on siitä, että jotkut jäsenmaat voisivat tietyillä aloilla edetä muita pidemmälle.
HVK:ssa pyritään uudistamaan EU:n rakenteita, jotta se olisi valmis ottamaan vastaan uusia jäsenmaita. Ratkaisuun koko HVK:ssa pyritään pääsemään Nizzassa ensi kuussa pidettävässä EU:n huippukokouksessa.
Hallitus siis pitää mahdollisena - tosin toissijaisena - myös EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Ranskan esittämää joustavuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Päätös joustavasta menettelystä voidaan hallituksen mielestä tehdä määräenemmistöllä.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta täsmensi perjantaina ylipäänsä kantaansa joustavuuskysymykseen. Asia oli esillä myös valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan presidentin yhteiskokouksessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalta hallitus ei ole aiemmin ilmoittanut eduskunnalle joustavuusselvitystä.
Ulkopuolelle jättäytyvien asema vahvistettava
Hallitus on moneen kertaan korostanut, että joustavuudessa tärkeintä olisi pelisääntöjen luominen. Mitään ehdotusta paljon puhutun uuden puolustusliiton perustamisesta ei ole tehty, mutta sen mahdollistava ns. oikeuttamislauseke saatetaan sisällyttää tulevaan sopimukseen.
Hallitus pitää täysimääräisten oikeuksien turvaamisen kannalta oikeuttamislauseketta turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa mahdollisena ja joka tapauksessa pöytäkirjaa parempana vaihtoehtona. Kaikissa vaihtoehdoissa olisi joka tapauksessa varmistettava ulkopuolelle jättäytyvien asema päätöksentekoprosessissa.
Päätös turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvästä oikeuslausekkeen soveltamisesta tulisi tehdä Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksessa.
Kaikkinensa hallitus pyrkii koko joustavuuskysymyksessä siihen, että integraation syventäminen tapahtuisi "unionin instituutioiden puitteissa". Joustavuusvaihtoehdon tulisi olla riittävän houkutteleva verrattuna toimintaan unionin ulkopuolella.
Hallitus lievensi kantaansa joustavuuden aloittamiseen vaadittavaan jäsenvaltioiden määrään. Jäsenkynnyksen laskeminen nykyisestä puolesta jäsenvaltioiden määrästä kolmannekseen on hallituksen mielestä mahdollista, kunhan vähimmäismäärä on kahdeksan ja toimielinten asema joustavuuden valvojana säilyy vahvana.
Kauppapoliittiset kysymykset määräenemmistöpäätösmenettelyyn
Ministerivaliokunta hyväksyi myös täsmennyksen Suomen kantaan kauppapoliittisten kysymysten ottamisesta mukaan määräenemmistöpäätösmenettelyyn. Suomi tukee tietyin poikkeuksin palvelujen, henkisen omaisuuden ja investointien siirtämisen määräenemmistöpäätösten piiriin.
Hyvinvointipalveluja ei kuitenkaan tulisi ottaa mukaan. Henkisen omaisuuden käsite rajattaisiin kauppaan liittyviin kysymyksiin ja investoinnit rajattaisiin koskemaan vain suoria investointeja.
Jos näiltä pohjilta ei päästäisi ratkaisuun, Suomi olisi valmis harkitsemaan ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat eräänlaisen hätäjarrun käytön.
Tuolloin kyse olisi tapauksesta, jossa neuvottelujen kohteena oleva määräys uhkaisi vakavasti ja pysyvästi maan taloutta tai yhteiskunnallisia arvoja.
STT-IA
3.11.2000
