Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Markkinoilla kelvottomia kirkasvalolamppuja

Kirkasvalohoito tahdistaa sisäisen kellon



Kirkasvalohoito on osoitettu tehokkaaksi keinoksi ehkäistä kaamosmasennusta ja lievempiäkin pimeinä vuodenaikoina toistuvia oireita. Oikein ajoitettuna kirkasvaloaltistus lieventää myös vuorotyön ja pitkien lentomatkojen aiheuttamaa rasitusta.


Vaikka kaamosaika on jo koittanut, ei kannata kuitenkaan rynnätä suinpäin valolamppuja ostamaan. Muotituotteiksi tulleiden kirkasvalolamppujen joukossa on useita kalliita, mutta kelvottomia laitteita.

Kuluttajaviraston Kuluttaja -lehti on julkaissut VTT Automaation valolaboratoriossa tehdyn tutkimuksen, jossa arvioitiin 15 kirkasvalolaitetta.

Kovin hyviä arvosanoja ei laitteille herunut. Peräti kolmasosa niistä sai arvosanan huono. Huonojen joukossa oli mm. lähes 4 000 markkaa maksava laite.

Erittäin hyväksi ei testissä arvioitu ainoatakaan laitetta, ja hyväksikin vain kolme.

Lääkelaitos tarkistaa lähiaikoina kaikkien markkinoilla olevien kirkasvalolaitteiden tuotetiedot ja varmistaa, että lamput ovat turvallisia ja käyttötarkoitukseensa soveltuvia.


Nenä kiinni lampussa

Laitteiden hinnat vaihtelivat 550 markasta 4 500 markkaan. Kallein niistä on otsalla pidettävä lippa. Siitä on kehitetty myös 5 500 markkaa maksava ladattava malli, jonka voi pistää otsalle vaikka työmatkan ajaksi. Teholtaan lippa ei ollut tutkimuksessa kuitenkaan valopaneelien veroinen.

Moni kotikäyttöön tarkoitettu kirkasvalolaite on testin mukaan niin heikkotehoinen, että käyttäjän olisi istuttava melkein nenä kiinni lampussaan, jotta suositeltu 10 000 luksin valoannos saataisiin.

Myös kahden tunnin valohoitokuuri joka aamu on ainakin useimmille työssäkäyville aika hankala keino päästä eroon vuorotyön rasituksesta eroon.

Jotta kirkasvalohoito tehoaa esimerkiksi kaamosmasennukseen, olisi sen oltava aluksi lähes päivittäistä. Myöhemminkin lampun valossa pitäisi olla vähintään viitenä päivänä viikossa koko talven yli.


Häikäisyä varottava

Kirkasvalohoito vaikuttaa silmien kautta. Tästä syystä myös tutkimuksessa yleisimmät haittavaikutukset olivat silmien rasittuminen tai näköhäiriöt. Laitetta valitessa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota häikäisyn määrään sekä siihen, miten etäällä lampusta hoitoa on otettava.

Yleensä haittavaikutukset ovat lieviä, mutta silmäsairauksia sairastavien kannattaa kuitenkin keskustella silmälääkärinsä kanssa ennen kirkasvalohoidon aloittamista.

Yleensä haitat ovat lieviä, mutta häikäisyä on kuitenkin pidettävä varoitusmerkkinä. Testissä löytyi myös laitteita, joiden pintakirkkaus ylitti reilusti kymmenen kilokandelan rajan. Silmälääkärit kehottavat varovaisuuteen, jos pintakirkkaus ylittää tämän rajan.

Varovaisuus on tarpeen, koska mahdolliset silmävauriot tulevat ilmi vasta vuosien kuluttua, katsoo Näkövammaisten keskusliiton ylilääkäri Sirkka-Liisa Rudanko.

Myös valolle herkistäviä lääkkeitä käytettäessä on syytä keskustella ensin lääkärin kanssa.


Tuotekehittelyä kaivataan

Kirkasvalohoitoja tutkinut dosentti Timo Partonen Kansanterveyslaitokselta toivoo vielä tuotekehittelyä. Hän kaipaisi lamppua, jonka voisi kiinnittää ikään kuin ikkunaksi keittiön seinään ja jonka teho riittäisi siihen, että valohoitoa voisi ottaa 1-2 metrin etäisyydeltä.

Partonen on tutkinut kirkasvalohoidon tehoa useiden vuosien ajan. Hänen mukaansa viime vuosina kertynyt tieteellinen näyttö osoittaa, että silmille näkyvää valoa voidaan käyttää menestyksellisesti hoitokeinona.

- Sisäisen kellon "rytmihäiriöt" voivat aiheuttaa esimerkiksi vuorotyön ja lentomatkojen yhteydessä oireita lähes jokaiselle. Valolla voidaan tätä sisäistä kelloa tahdistaa, toteaa Partonen Kansanterveys -lehdessä.


Valohoitoa kesälläkin

Vuorotyörasitukseen liittyy uni-valverytmin häiriöitä, uneliaisuutta ja torkahtelua. Sairaalassa vuorotyötä tekevien keskuudessa kirkasvalohoito vähensi yövuorojen jälkeen koettuja oireita myös kesällä, sanoo Partonen.

Aikavyöhykkeiden ylittäminen lentomatkoilla aiheuttaa samantapaisia oireita kuin vuorotyö sekä lisäksi myös mm. huonovointisuutta, vatsavaivoja, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia. Oireet kestävät yleensä muutaman päivän.

Tutkimus suomalaisten lentoemäntien kirkasvalohoidosta kertoo, että valohoito vähensi aikaerorasituksen oireita selvästi itäänpäin suuntautuneiden lentojen jälkeen.

STT-IA
3.11.2000


Kotimaa -sivulle