Suomalaisten suhde kirkkoon myönteinen
Suomalaisten suhtautuminen kirkkoon on muuttunut myönteiseen suuntaan viime vuosina. Jumalaan uskovien määrä on lisääntynyt ja kirkosta eroavien määrä vähentynyt. Uskonnollisuus näyttää kuitenkin olevan yhä yksityisempää, ilmenee tuoreesta kirkon nelivuotiskertomuksesta.- Kirkolla menee nyt hyvin. Sitä pidetään tärkeänä ja tarpeellisena. Taustalla on yhä laman herättämät uudet arvot. Nähtiin, ettei raha ja materia anna kestävää pohjaa elämälle. Laman aikana kirkko osoitti sanoin ja teoin asettuvansa hätää kärsivien puolelle, tulkitsee Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Kari Salonen.
Nelivuotiskertomus Kirkko uudelle vuosituhannelle. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 1996-1999 koostuu kirkon tilastoista ja tehdyistä kyselytutkimuksista.
Kirjoittajina ovat Kari Salosen lisäksi tutkijat Kimmo Kääriäinen ja Kati Niemelä. Kertomus tulee käsittelyyn syksyn kirkolliskokouksessa, jonka toimeksiannosta se on tehty.
Edelleen jatkuvana kehityssuuntana on päiväjumalanpalveluksiin osallistumisen lasku. Yli puolet ilmoittaa rukoilevansa vähintään kerran kuussa, mutta vain 8 prosenttia käyvänsä kirkossa. Suomalainen kävi jumalanpalveluksessa keskimäärin noin 1,7 kertaa vuodessa.
- Tulkitsen, että suomalaisten usko on enemmän yksityistä kuin ennen. Se on syvällä sisimmässä ja nousee esiin vain erityisissä tilanteissa kuten kirkollisten toimitusten yhteydessä tai elämän kriisitilanteissa, Salonen arvioi.
Suhde kirkkoon ja uskoon myönteinen
Kristinuskon opettamaan Jumalaan sanoi uskovansa 1999 joka toinen suomalainen (47 %) , kun 1991 näin ilmoitti vain kolmannes.
Yli 80 prosenttia suomalaisista piti ainakin todennäköisenä sitä, että Jeesuksen opetukset soveltuvat myös oman aikamme elämänohjeiksi, 77 prosenttia sitä, että Jeesus on Jumalan poika ja 69 prosenttia sitä, että Jeesus on noussut kuolleista.
Kirkolliset toimitukset ja rippikoulu säilyttivät suosionsa. Luterilaisen kasteen sai 88 prosenttia vuonna 1999 syntyneistä ja luterilaisen hautaan siunaamisen 98 prosenttia kuolleista. Luterilaiset papit suorittivat 74 prosenttia kaikista avioliittoon vihkimisistä. Rippikouluun osallistui 91 prosenttia ikäluokasta.
Suomalaiset suhtautuivat uskontokunnista myönteisimmin luterilaiseen kirkkoon. 69 prosenttia ilmoitti vuonna 1999 suhtautuvansa siihen myönteisesti ja 7 prosenttia kielteisesti. Seuraavaksi myönteisimmin suhtauduttiin Pelastusarmeijaan (56 %) ja ortodoksiseen kirkkoon (51 %).
Kirkkoon kuului kertomuskauden lopussa 85,1 prosenttia väestöstä. Kirkosta erosi samaan aikaan 51 000 henkeä eli 44 prosenttia vähemmän kuin edellisellä kertomuskaudella.
Kirkon jäsenistä 3 prosenttia piti todennäköisenä, että tulee joskus eroamaan kirkosta, kun taas kirkkoon kuulumattomista 11 prosenttia piti todennäköisenä liittymistään joskus evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Enemmistö suomalaisista piti kirkkoa tarpeellisena (64 %), rehellisenä (59 %), hengellisenä (58 %), asiantuntevana (57 %) ja luotettavana (54 %).
Vain joka kolmas suomalainen (35 %) piti kirkkoa vanhanaikaisena, kun edellisellä kertomuskaudella näin ajatteli joka toinen (51 %).
Lähes kaikkia seurakunnan työmuotoja arvostettiin nyt enemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Tärkeimpinä pidettiin kirkon työtä vähäosaisten ja nuorison parissa sekä kirkollisia toimituksia.
Kolme neljästä suomalaisesta (77 %) katsoi kirkon ja seurakuntien hoitaneen tehtävänsä hyvin. Tyytymättömiä oli vain 6 prosenttia. Yli 90 % suomalaisista oli sitä mieltä, että kirkko ja seurakunnat ovat hoitaneet hyvin kasteet, hautaan siunaamiset ja kirkolliset vihkimiset.
Kirkko neljänneksi luotetuin instituutio
Kirkkoon instituutiona luottaa 57 prosenttia suomalaisista syys-lokakuussa tehdyn kansainvälisen World Values-tutkimuksen mukaan. Kirkon edelle menevät poliisi, puolustusvoimat ja oikeuslaitos. Kymmenkunta vuotta sitten kirkkoon luotti vain joka kolmas suomalainen.
Uskonnollisena ihmisenä pitää nyt itseään lähes kaksi kolmesta (61 %) suomalaisista, kymmenen vuotta sitten 54 prosenttia.
Uskontoa erittäin tärkeänä elämänalueena pitää kuitenkin vain 14 prosenttia ja melko tärkeänä 31 prosenttia suomalaisista. Tärkeysjärjestyksen kärjessä ovat perhe, ystävät ja tuttavat, työ sekä vapaa-aika. Uskonto menee arvostuksissa politiikan edelle.
IA
3.11.2000
