Tutkimus kuntien koulutoimesta: Oppilaitosten välinen kilpailu lisääntyy
Oppilaitosten välisen kilpailun arvioidaan lisääntyneen kunnissa viime vuosina. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rehtorit arvioivat kilpailun lisääntyvän myös tulevaisuudessa. Varsinkin ammatilliset oppilaitokset toteuttavat jo nyt mittavia markkinointikampanjoita.Kilpailu oppilaista, etenkin "hyvistä" oppilaista kiristyy ainakin peruskouluasteen jälkeisten opintojen osalta, kun oppilaitosten rahoitus on riippuvainen oppilasmääristä ja suoritettujen tutkintojen määristä.
Vaasassa uskotaan vankimmin, että kilpailu lisääntyy jatkossakin. Muita kilpailun kovenemista ennustavia kuntia ovat Mikkeli, Kerava, Lappeenranta ja Kotka, eli suurehkot kaupungit.
Kuntaliiton ja tutkimuslaitosten yhteiseen KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan kuuluva tutkimus Kuntien vaihtelevat koulutiet on toteutettu Vaasan yliopistossa.
Tutkimuskyselyyn vastasivat 47 tutkimuskunnan 636 oppilaitoksen, ala-asteiden, yläasteiden, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten, rehtorit. Tuloksia vertaillaan vastaavaan kyselyyn vuodelta 1995.
Kilpailun sijasta toivotaan yhteistyötä
Kilpailun lisääntymistä ei kuitenkaan toivota eikä pidetä sen lisäämistä tärkeänä oppilaitoksen kehittämisen kannalta. Rehtorit ovat varsin yksimielisiä siitä, että oppilaitosten yhteistyötä tulisi korostaa kilpailemisen sijasta.
Yksimielisyys on vankkaa riippumatta oppilaitostyypistä, oppilaitoksen koosta, kuntakokoryhmästä tai kunnasta.
Oppilaitosten välisen yhteistyön arvioidaan yleisesti lisääntyneen keskinäistä kilpailua voimakkaammin.
Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden rehtorit arvioivat oppilaitosten välisen yhteistyön lisääntyneen eniten, vaikka näissä oppilaitoksissa myös kilpailu on lisääntynyt voimakkaimmin.
Yhteistyö on lisääntynyt sitä enemmän, mitä suuremmista kouluista on kysymys. Opetustoimen kuntayhteistyön lisäämistä ei pidetä niin tärkeänä kuin oppilaitosten välistä yhteistyötä.
Suotuisimmin oppilaitosten välinen yhteistyö on kehittynyt Suolahdella, Humppilassa, Kemiössä, Hämeenlinnassa, Oulaisissa ja Vaasassa, joista kaksi viimeksi mainittua olivat kärjessä myös kilpailun lisääntymisessä.
Oppilaitosten välisen kilpailun lisääntyminen ei siis näyttäisi olevan este myös yhteistyön lisääntymiselle.
Oppilaitostensa imagon ja markkinoinnin tason rehtorit arvioivat varsin korkeaksi. Eri oppilaitostyyppien rehtoreiden arvioiden välillä ei ole suuria eroja.
Siinä, kuinka tärkeäksi rehtorit kokevat imagon ja markkinoinnin kehittämisen, esiintyy jo selkeämpiä eroja.
Peruskoulujen ala- ja yläasteilla ei imagoa ja markkinointia kehittämistä pidetä läheskään yhtä tärkeänä kuin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, joiden rehtorit näkevät imagon ja markkinoinnin kehittämisen yhdeksi lähivuosien viidestä tärkeimmästä kehittämiskohteesta.
Keskimäärin rehtorit kokevat, että sekä koulupalveluita yleensä että heidän omia oppilaitoksiaan arvostetaan kunnissa melko hyvin.
Skeptisimpiä oman koulunsa arvostukseen ja koulupalveluiden yleiseen arvostukseen ovat pienten ala-asteiden rehtorit. Resurssit vähentyneet, opetuksen taso säilynyt
Oppilaitosten varustetason arvioidaan parantuneen vuodesta 1995. Etenkin opetuksessa käytettävä tietotekninen varustelutaso ja verkkoyhteydet ovat parantuneet.
Resurssit vähentyneet - opetuksen tila hyvä
Muutoin sekä taloudellisten resurssien että opetusresurssien arvioidaan vähentyneen.
Opetusresurssien väheneminen on näkynyt etenkin tuntikehysresurssien selvänä supistumisena ja siinä, että sijaisia on käytetty vähemmän vakinaisen henkilökunnan poissaolojen aikana.
Huolimatta siitä, että rehtorit arvioivat opetusresurssien jonkin verran heikentyneen, he pitävät kuitenkin oppilaitostensa opetuksen nykytilaa varsin hyvänä.
Arviot opetuksen nykytilasta ovat myönteisiä kaikilla oppiasteilla, erikokoisissa oppilaitoksissa ja kuntakokoryhmissä.
Opetuksen laatuun liittyvät tekijät ovat kuitenkin rehtoreiden mielestä kehittämisen kärkisijoilla taloudellisten lisäresurssien tarpeen kanssa. Eri oppilaitostyypeissä tärkeimmät ja vähiten tärkeät kehittämiskohteet ovat melko samanlaisia.
Poikkeuksena voidaan mainita lukioiden rehtorit, jotka nostavat koulukirjastojen kehittämisen lähivuosien tärkeimpien kohteiden joukkoon samoin kuin oppilaitosten imagon ja markkinoinnin kehittämisen yhdessä ammatillisten oppilaitosten rehtoreiden kanssa.
Ammatillisten oppilaitosten rehtorien mielestä tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu myös opetuksen suuntaaminen entistä vankemmin työelämän tarpeiden mukaan.
Oppilaitosten kunnallistamista tai yksityistämistä ei pidetä tärkeänä eikä myöskään palveluiden tuottamista henkilöstöyritysten avulla.
Käyttäjämaksujen lisääminen ja korottaminen tyrmätään yleisesti. Rehtorit eivät myöskään kannata palvelusopimusten käyttöönottoa.
IA
3.11.2000
