Tutkimus: Talousrikosten painoarvo pienentynyt
Talousrikostorjunnan painoarvo muun rikollisuuden torjuntaan verrattuna on viime aikoina pienentynyt. Erikoistutkija Anne Alvesalo poliisiammattikorkeakoulusta toteaa, että tämä on heikentänyt poliisin mahdollisuuksia tutkia talousrikoksia.Jotta talousrikostorjunta säilyisi tehokkaana, tarvittaisiin johtavien poliitikkojen ja virkamiesten julkista tukea.
Nyt näyttää siltä, että muut rikollisuuden alat, kuten huumerikollisuus ovat syrjäyttäneet talousrikollisuuden poliittisessa keskustelussa. Talousrikollisuus tarkoittaa laillisen elinkeinotoiminnan puitteissa tehtyä rikollisuutta.
Moni talousrikostutkija onkin huolissaan töiden jatkumisesta ja potee pienentyneiden voimavarojen ja epävarmuuden takia myös työväsymystä.
Talousrikostutkinta on yhteiskunnalle kannattavaa. Kun työtä tehostettiin, rikoshyötyä alkoi kertyä vuodessa takaisin noin 150 miljoonaa markkaa. Aiemmin luku oli huomattavasti pienempi.
Nyt vaarana on se, että sekä yleinen että poliitikkojen mielenkiinto siirtyy talousrikoksista muualle, jolloin tutkijat saavat vähemmän voimavaroja. Tämä taas näkyy siinä, että tulokset heikkenevät, jolloin talousrikosten tutkimista ei pidetäkään enää niin tärkeänä.
Professori Steve Tombs Liverpoolin yliopistosta toteaa, että tämäntyyppinen kehitys on jo havaittu muun muassa Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Huippuhetket 90-luvulla
90-luvun alussa talousrikostutkijoita oli noin sata. Huippuvuosina 96-97 virkoja oli 400. Nyt tutkijoiden määrä on pudonnut 300:aan.
- Viime vuosikymmenellä tutkinta kehittyi, ammattitaito levisi ja talousrikostutkinta muuttui osaksi tavallista poliisitoimintaa, Alvesalo sanoo.
90-luvun menestys oli mahdollinen siksi, että talousrikollisuuden torjunnan malleja oli kehitetty jo kymmenen vuotta aiemmin. Nousukaudella niitä ei vain pantu täytäntöön.
Poliittisesti talousrikosten tehotutkinnalle tuli yhteiskunnallinen tilaus laman aikaan. Professori Steve Tombs toteaa, että ihmisille syntyi mielikuva siitä, että talousrikokset aiheuttavat pankkikriisin.
- Talousrikokset nähtiin todellisina rikoksina ja niiden torjumista kannattivat sekä poliitikot että kansalaiset, Tombs sanoo.
Nyt Suomessa on meneillään toinen Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelma. Se päättyy vuonna 2001. Ohjelmia on kritisoitu siitä, että työ- ja ympäristörikokset eivät sisälly niihin.
Anne Alvesalon ja Steve Tombsin tutkimus on nimeltään Understanding the Limits and Prospects for Regulating Economic Crime.
STT-MH
3.11.2000
