Amerikkalaisia ei äänestäminen innosta
Äänestysinto on laskenut Yhdysvalloissa huimaa vauhtia viime vuosikymmenten aikana.Neljän vuoden takaisissa presidentinvaaleissa äänestysinto tipahti jo alle 50 prosenttiin, tarkemmin sanottuna 49.08 prosenttiin. Ja vielä harvemmin uurnille vaivaudutaan, kun kyseessä on kongressivaalivuosi.
Yhdysvalloissahan äänestetään presidentistä joka neljäs vuosi, samalla valitaan kolmannes senaatista sekä kaikki edustajanhuoneen jäsenet.
Edustajainhuoneen jäsenten kausi on vain kaksivuotinen ja senaatin jäsenet valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Siksi siis Yhdysvalloissa pidetään merkittävät vaalit joka toinen vuosi.
Mutta kun kyseessä ovat pelkät kongressivaalit, niin väki ei jaksa lähteä liikkeelle. Kahden vuoden takainen vaali sai vaivaiset 36 prosenttia äänestäjistä vaalihuoneistoihin.
Rikkaat äänestävät ahkerammin
Vielä 1960 presidentinvaaleissa äänestysprosentti oli kohtuullinen 63. Siitä saakka onkin menty alamäkeä.
Vuonna 1972 äänestysinto oli laskenut 55 prosenttiin, vuonna 1988 vain hieman yli puolet äänioikeutetuista vaivautui äänestyskoneen ääreen.
Vuonna 1992 hypättiin tosin jälleen takaisin 55 prosenttiin, mutta sitten tultiin takaisin 50 prosentin tuntumaan.
Kongressivaalien äänestysprosentti on pudonnut takavuosien lähes 50 prosentista nykyiseen 36-38 prosenttiin.
Varakkuus on Yhdysvalloissa yksi selkeä vaikuttaja äänestysintoon. Tilastojen mukaan yli 350 000 markkaa vuodessa tienaavista äänestää lähes 65 prosenttia.
Keskituloisista noin 200 000 markkaa vuodessa hankkivistakin noin 50 prosenttia äänestää, alimmissa tuloluokissa äänestysinto jää alle 30:n prosentin.
Äänestäminen on vähentynyt kaikissa tuloluokissa viime vuosina, mutta ehkä hieman nopeammin vähävaraisten kuin varakkaiden keskuudessa.
Laiska äänestäminen Goren ongelma
Varakkaiden äänestysinto suosii siis selvästi republikaaneja ja Bushia. Matala äänestysprosentti tietää huonoja uutisia demokraateille, sillä se tarkoittaa yleensä vähävaraisten demokraattien kannattajien kotiin jääntiä.
Gorella on selvästi suurin kannatus alle 200 000 markkaa vuodessa tienaavien keskuudessa.
Monet huonompituloiset jättävät äänestämättä, sillä heistä tuntuu, että keskiluokkaa voimakkaasti kosiva kampanjointi ei puutu lainkaan heidän ongelmiinsa.
Demokraatit ovatkin nyt aloittaneet jättimäisen kampanjan erityisesti mustien äänestäjien liikeellesaamiseksi.
Vapaaehtoiset soittelevat mahdollisten äänestäjien ovikelloja, heitä pommitetaan myös kirjeillä sekä puhelinsoitoilla. Puhelinviestit ovat itsensä presidentti Bill Clintonin äänittämiä.
Monissa kiivaan taistelun kohteina olevissa osavaltioissa, mm. Floridassa, Missourissa ja Ohiossa asuu runsaasti mustia ja heidän äänensä ovat elintärkeitä Al Gorelle.
STT-MH
3.11.2000
