Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Impattavaan butaaniin menehtynyt lähivuosina kuusi nuorta



Imppaamiseen käytettyyn butaaniin on Suomessa menehtynyt kuusi 15-21-vuotiasta nuorta vuosina 1996-99. Uhrien joukossa on yksi nuori nainen ja kaksi ala-ikäistä poikaa.


Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kuolinsyytilastoista. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan myrkytystietokeskuksen mukaan kyse on käytännössä imppaustapauksista, sillä butaanimyrkytyksen saaminen muulla tavoin on erittäin epätodennäköistä.

Tänä vuonna ei ole vielä ilmennyt yhtään varmistettua tapausta, mutta viime vuonna surmansa sai 21-vuotias mies. Samanikäinen nainen menehtyi butaaniin toissavuonna.

Lähivuosien synkin tilastopiikki koettiin vuonna 1997, jolloin uhreja oli kolme. Butaani tappoi kaksi 18-vuotiasta nuorukaista ja 16-vuotiaan pojan. Nuorin viime vuosina kuolleista on ollut 15-vuotias poika, joka menehtyi vuonna 1996.

Imppaukseen soveltuvista aineista myös tolueeni on aiheuttanut kuolintapauksia. Tolueenimyrkytykseen kuoli vuosina 1996-99 neljä 31-50-vuotiasta miestä. Tolueenimyrkytyksen voi kuitenkin saada myös ainetta juomalla.

Ainakin teoriassa on mahdollista saada tolueenimyrkytys myös tapaturmaisesti esimerkiksi työssä altistumalla.


Pysyvät vauriot suuri vaara

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lasten ja nuorten päivystyspoliklinikalle tuodaan vuosittain arviolta 10-20 nuorta akuutissa myrkytystilassa, jonka syynä on imppaaminen. He muodostavat 5-10 prosenttia poliklinikan päihdemyrkytystapauksista.

- Tänä vuonna on ollut muutamia tapauksia, joista todennäköisesti seuraa pysyviä tai pitkäaikaisia vaurioita, sanoo poliklinikan päivystyksestä vastaava sairaanhoitaja Petri Kylmänen.

Kyseessä ovat lähinnä aivovauriot, sillä imppaukseen yleisimmin käytetyt tekniset liuottimet ja butaanikaasu vaikuttavat keskushermostoon.

HUS:n päivystyspoliklinikalle tuoduista suurin osa on 10-16-vuotiaita. Nuorimmat imppaajat ovat olleet 8-9-vuotiaita, mutta he ovat jo harvinaisia ääritapauksia.

- Helsingin seudulla saattaa olla joitakin satoja imppausta ainakin kerran kokeilleita lapsia ja nuoria, joskin heistä vain hyvin harvat jäävät imppauskoukkuun, Kylmänen sanoo.

Lasten ja nuorten keskuudessa imppaus on yleensä alueittainen ja kausittainen muoti-ilmiö, joka leviää nopeasti tietyn koulun tai asuinalueen nuorten pariin. Kun joku on kokeillut, sana leviää suusta suuhun tai Internetin kautta.

Esimerkiksi Helsingissä on tänä keväänä paljastunut useita rinkejä, joissa nuoret ovat impanneet butaania savukkeensytyttimistä, sytyttimien täyttöpulloista tai retkikeittimistä.

- Kaveri tarjoaa, ja muut kokeilevat kun eivät osaa kieltäytyäkään. Tilanne on useimmiten eräänlainen sosiaalinen riitti, eivätkä nuoret yleensä tiedä, millaisen aineen kanssa ovat tekemisissä, Kylmänen kertoo.


Nuorten käyttöön puututtava nopeasti

Asiantuntijat korostavat, että villitykseen pitää puuttua nopeasti, sillä kyse on aineista, joiden kertakokeilukin voi johtaa kuolemaan tai pysyviin vaurioihin.

Toinen syy nopeaan puuttumiseen on päihdeprosessin katkaiseminen. Vaikka harvasta tulee säännöllinen imppaaja, niin selvästi useammat siirtyvät imppauksesta muihin päihteisiin.

Helsingin Ruoholahdessa saavutettiin keväällä hyviä kokemuksia nopeasta puuttumisesta. Ruoholahti oli yksi kaupunginosista, joihin butaanivillitys keväällä levisi, mutta tilanne rauhoittui, kun vanhemmat, viranomaiset ja koulut puuttuivat asiaan yhteistyössä.

Ruoholahdessa poliisin edustajana mukana ollut rikosylikonstaapeli Leena Kontula Helsingin poliisista muistuttaa aikuisen vastuusta.

- Kun nähdään, että nyt nuoret tekevät jotain muutakin kuin niistävät nenäänsä, niin siihen pitää uskaltaa puuttua ja siitä pitää uskaltaa ilmoittaa, Kontula neuvoo.


Vaarallisia myrkkyjä

Päihdetarkoituksessa haistelluista eli impatuista kemikaaleista useat voivat aiheuttaa kuoleman tai pysyviä vaurioita.

Nuoret suosivat butaanikaasua, koska sitä on helposti saatavilla. Butaania käytetään aerosolien ponnekaasuna sekä polttoaineena esimerkiksi savukkeensytyttimissä ja retkikeittimissä.

Butaani voi aiheuttaa äkillisen kuoleman, sillä päihdyttävän ja tappavan annoksen välinen ero on pieni.

Aine on vaarallista myös siksi, että se on erittäin kylmää ja se voidaan suihkuttaa sytyttimestä neulamaisena suihkuna suoraan nieluun. Tämä aiheuttaa ns. vagaalista ärsytystä, joka hidastaa sydämen toimintaa ja voi johtaa jopa sydänpysähdykseen.

Ohenteissa ja liimoissa käytetty tolueeni on väritön neste, jonka käyttö voi aiheuttaa pysyviä keskushermoston vaurioita. Nämä voivat ilmentyä alentuneena oppimiskykynä, tylsistymisenä tai muuttuneena persoonallisuutena.

Pahimmillaan tappavia kemikaaleja ovat myös bensiini sekä trikloorietyleeni, jota löytyy liimoista, konekirjoituskorjausnesteistä ja tekstiilien puhdistusaineista.

Myös esimerkiksi lakoissa ja liimoissa käytetyt n-Heksaani ja ksyleeni ovat erittäin vaarallisia. Heksaanin pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa pysyviä tai hitaasti palautuvia hermostovaurioita, ja ksyleenin käyttö muistin heikkenemistä tai tuntoaistin katoamisen.

STT-IKK
30.6.2000


Ajassa -sivulle