Heroiiniriippuvaisten hoito ruuhkautunut
Heroiiniriippuvaisten hoito on ehtinyt ruuhkautua pahoin ennen hoitomahdollisuuksien laajentumista heinäkuun alussa. Ylilääkäri Antti Holopainen Järvenpään sosiaalisairaalasta arvioi hoitojonossa olevan noin 60-70 potilasta.
Jonot eivät etene, koska jatkohoitomahdollisuuksia ei tähän asti ole juuri ollut. Hoidot yritetään saada kuitenkin loppuun vaikka puoliväkisin.
Holopaisen mukaan kokemukset heroiiniriippuvaisten hoidosta ovat tähän asti olleet kuitenkin rohkaisevia. Suomessa lääkkeellisessä vieroitushoidossa on ollut 150 ihmistä ja korvaushoidossa noin 70 ihmistä.
Mahdollisuudet heroinistien vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitoon laajenevat heinäkuun alussa voimaan tulevan asetuksen myötä. Silloin hoitopaikkoja lisätään ja ylläpitohoito hyväksytään uudeksi hoitomuodoksi.
Kalliskin hoito on kannattavaa
Heroiiniongelman paisuminen, kokeilijoiden nuorentuminen ja tartuntatautien jyrkästi kasvanut riski vaativat hoitoon pääsyn tuntuvaa ja nopeaa helpottamista.
Kalliskin hoito on Holopaisen mukaan myös taloudellisesti kannattavaa.
Hoitamaton narkomaani maksaa yhteiskunnalle mm. lisääntyvien tartuntatautien ja rikollisuuden vuoksi noin miljoona markkaa vuodessa. Siihen verrattuna yli sadankaan tuhannen markan hoitokuluja ei Holopaisen mielestä voida pitää suurina.
Holopainen muistuttaa, että pitkälle kroonistuneiden potilaiden hoito ehkäisee hyvin myös huumeongelman leviämistä. Sairauden logiikkaan nimittäin kuuluu, että narkomaani markkinoi huumeita mahdollisimman monille muille, joista puolestaan osa jää koukkuun.
Kunnat yllättävän kiinnostuneita
Hoito voidaan aloittaa vastaisuudessa Järvenpään sosiaalisairaalan ja yliopistosairaaloiden lisäksi myös keskussairaaloissa.
Jatkohoito pyritään asetuksella siirtämään mahdollisimman lähelle potilaan asuinpaikkaa, esimerkiksi terveyskeskuksiin ja A-klinikoille.
Erityisiä pakkokeinoja, joilla kunnat saataisiin huolehtimaan jatkohoidosta, ei ole käytettävissä. Kuitenkin jo päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon niin laajasti kuin tarve vaatii.
- Hoidotta jäänyt voi tehdä kantelun lääninhallitukseen, sanoo ylilääkäri Terhi Hermanson sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Holopainen ei ole kuitenkaan pessimistinen kuntien hoitoinnon suhteen. Hän on nähnyt jopa hämmästyttävän laajaa yksimielisyyttä ja asenteiden muutosta aivan Kuntaliittoa myöten.
Käytännössähän ongelmat alkavat näkyä silloin, kun huumeongelmaiset eivät ole hoidossa. Silloin alkaa vaatimuksia tulla jo ympäristöstäkin.
Koulutus jo aloitettu
Suomen Lääkäriliitto pitää korvaus- ja ylläpitohoito-ohjelmien laajentamista erittäin kiireellisinä, jotta nuorten yliannostuskuolemia ja tartuntatautien leviämistä voidaan ehkäistä. Se katsoo kuitenkin, että hoitojen laajentaminen vaatii myös lisää voimavaroja ja mittavaa koulutusta terveydenhuoltoon.
Ministeriössä on valmisteltu koulutuskampanjaa, joka on tarkoitus aloittaa heti lomakauden jälkeen.
- Ensimmäinen pikakoulutusjakso on jo aloitettukin, kertoo neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lääkkeen osuus hoidosta pieni
Suomessa arvioidaan olevan 1 000-3 000 heroiiniriippuvaista. Yhden potilaan metadonihoito maksaa noin 80 000 markkaa vuodessa, josta lääkkeen osuus on 1 800 markkaa.
Bubrenorfiinilla hoito maksaa noin 120 000 markkaa vuodessa, josta lääkkeen osuus on 14 400 markkaa. Uudeksi lääkkeeksi korvaus- ja ylläpitohoitoon otetaan levasetyylimetadoli, ja sen hoitokustannusten arvioidaan sijoittuvan näiden kahden muun välimaastoon.
Potilaille hoito ja lääkkeet ovat ilmaisia.
Kuusi uhria reilussa viikossa
Etelä-Suomessa on ollut liikkeellä erä tavallista vahvempaa heroiinia, joka on aiheuttanut lyhyessä ajassa kuusi yliannostuskuolemaa.
Viranomaiset kiinnittivät tilanteeseen huomiota, kun Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitokselle tuotiin kuusi heroiinin uhria puolentoista viikon sisällä 9.-17. kesäkuuta. Iältään 21-36-vuotiaista uhreista viisi löytyi pääkaupunkiseudulta ja yksi Kymenlaaksosta.
- Kyseessä on todella poikkeuksellinen tihentymä sekä ajallisesti että paikallisesti, sillä esimerkiksi viime vuonna koko maassa oli 46 heroiinikuolemaa, kertoo oikeuskemian professori Erkki Vuori.
Kaikkien kesäkuun uhrien kuolinsyytutkimukset eivät ole vielä valmistuneet, mutta jokaisen menehtyneen viereltä löytyi heroiinia ja sen käyttövälineitä.
Erän suuruudesta ei ole tietoa
Todennäköisesti kuoleman on aiheuttanut tavallista vahvemmaksi leikattu heroiini. Heroiinia ei myydä puhtaana, vaan laimennettuna esimerkiksi laktoosilla niin, että lopullinen heroiinipitoisuus vaihtelee yleensä 3-30 prosentissa.
- Joskus tavataan jopa 70-80-prosenttista heroiinia. Yliannostuskuolema voi seurata, jos käyttäjä tekee itselleen tavanomaiseksi luulemansa seoksen, mutta aine onkin huomattavasti totuttua vahvempaa, Vuori sanoo.
Vuori muistuttaa, että heroiinia käytettäessä mikään annos ei ole turvallinen. Paitsi että aineen heroiinipitoisuus vaihtelee runsaasti, myös käyttäjien sietokyvyssä on suuria eroja.
- Heroiinia pitkään käyttänyt ja korkean toleranssin kehittänyt saattaa selvitä annoksesta, joka tappaa hänen kaverinsa, Vuori huomauttaa.
Viranomaisilla ei ole tietoa siitä, kuinka suuri erä vahvaa heroiinia on löytänyt tiensä Suomen markkinoille. Pahimmassa tapauksessa uhreja saattaa tulla enemmänkin, sillä tutkimukset laahaavat aina hieman jälkijunassa.
Avointa tiedotusta
Viranomaiset ovat muuttaneet huumeisiin liittyvää tiedotustaan avoimemmaksi muun muassa rajusti yleistyneiden huumekuolemien vuoksi.
Kesäkuun uhrisuma sai oikeuslääketieteen laitoksen ensimmäistä kertaa toimittamaan oma-aloitteisesti julkisuuteen tiedon liikkeellä olevasta vahvasta heroiinierästä.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kehutaan, että laitos on toiminut tilanteessa täysin oikein.
- Koska huumeet ovat laittomia, viranomaiset ovat aiemmin pelänneet tällaisen "kuluttajavalistuksen" antamista, kertoo neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti.
- Mielestäni viranomaisilla on kuitenkin suorastaan velvollisuus tarjota tätä valistusta, jos sillä voidaan välttää kuolemantapauksia.
Virallista ohjetta ei ole, mutta muun muassa tullille, eri laboratorioille ja poliisille on suositeltu, että käyttäjille jaettaisiin tietoa vaarallisista huume-eristä.
Tietoa pyritään levittämään käyttäjille niin, että he voivat valistaa ja tukea toinen toisiaan. Suosituksen mukaan tiedon tulisi lisäksi kulkeutua ainakin niille viranomaisille, jotka ovat töissä käyttäjien parissa ns. matalan kynnyksen paikoissa. Myös tiedotusvälineet voivat tulla kysymykseen tiedon levityskanavana.
Suosituksiin kuuluu lisäksi koulutuksen antaminen ambulanssihenkilökunnalle ja muille akuuttien yliannostustapausten kanssa työskenteleville.
STT-IKK
30.6.2000
