Adolf Ehrnrooth - muistot menneeltä vuosisadalta
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on ollut usean teoksen päähenkilö, kun Suomen kohtalon hetkiä viime sotien ajalta on tuotu esiin erilaisissa dokumenteissa ja sotakirjallisuudessa. Hänhän on kiistaton sotasankari.Vuosisadan alussa, tarkemmin 9. helmikuuta 1905, syntynyt Adolf Erik Ehrnrooth on nähnyt omin silmin koko kuohuvan 1900-luvun, aina Suomen itsenäistymisestä vuosituhannen vaihteeseen asti.
Viime keväänä 95 vuotta täyttänyt jalkaväenkenraali Ehrnrooth näki ja koki Venäjän vallankumouksen, kieltolain, lapuanliikkeen ja sotien ajat.
Edelleen hänen kokemuksiinsa kuuluvat muun muassa vaaran vuodet, kansallissankarin kuolema, noottikriisi ja vasemmistoradikalismin nousu.
Huolimatta siitä, että kenraalin ja puolustusvoimien ylipäällikön "sukset" menivät varmasti tietyissä asioissa ainakin mielipiderintamalla "ristiin", Adolf Ehrnrooth säilytti hyvät välit presidentti Urho Kekkosen kanssa aina loppuun asti.
Myllykirjeitä hän ei saanut ja aivan Kekkosen kauden lopulla Ehrnrooth ylennettiin jalkaväenkenraaliksi.
Erilainen dokumentti
Kaikki tämä sisältyy filosofian maisteri, toimittaja Ulla Appelsinin kirjoittamaan dokumenttiin Adolf Ehrnroothista. Kirjan nimeksi on annettu Kenraalin vuosisata. Kustantajana on Ajatus.
- Kuinka paljon on sellaista tekaistua historiankertomusta? Mene ja tiedä. Mutta minä olen ainakin yrittänyt vielä vanhoilla päivilläni kertoa, mitä Suomessa on elonpäivieni aikana tapahtunut", kenraali sanoo.
Kerrontaan perustuvassa dokumentissa valotetaan kuvaa muun muassa Ruotsin perintöprinssi Gustaf Adolfin ja Ehrnroothin ystävyydestä, Akseli Gallen-Kallelan ainoan pojan traagisesta kuolemasta talvisodan toisena päivänä ja Urho Kekkosen viimeisestä vierailusta jalkaväenkenraali Ehrnroothin kotona.
Kirjassa on liki 40 harvinaista valokuvaa Ehrnroothin perheen yksityisarkistoista.
- Tämä ei ole sotakirja, historiantutkimus eikä virallinen elämäkerta. Kaikki alkoi siitä, kun päätin talvella kenraalin 95-vuotispäivänä tehdä hänestä erilaisen syntymäpäivähaastattelun, Ulla Appelsin toteaa.
Noottikriisi ja Kekkonen
Kenraalin vuosisadassa palataan myös lokakuun 1961 noottikriisin aikaisiin tapahtumiin. Neuvostoliitto ehdotti tuolloin YYA-sopimuksen mukaisia konsultaatioita viitaten sopimuksessa olevaan kohtaan. Siinä Suomi sitoutuu taistelemaan Saksan tai sen liittolaisen hyökkäystä vastaan joko omin voimin tai tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.
Ehrnrooth oli silloin 2. divisioonan komentaja vastuualueenaan koko rannikko Etelä-Pohjanmaalta Kymijoelle. Noottikriisiä seurattiin tarkasti myös puolustusvoimissa, niin myös Ehrnrooth.
Hänellä oli myös itse kriisiin selvä linja. Puhuttelussaan eri rannikkotykistörykmenttien komentajille Ehrnrooth totesi: "Jos Neuvostoliiton sotalaivat rikkovat aluevesistön rajoja, ampukaa tähdättyjä laukauksia."
Noottikriisi ratkesi marraskuussa Kekkosen matkustaessa Novosibirskiin neuvottelemaan tilanteesta Hrushtshevin kanssa. Honka-liitto kaatui ja Kekkonen voitti vuoden 1962 presidentinvaalit. Ehrnrooth ei tuolloinkaan asettunut kovimpien Kekkos-kriitikoiden kannalle.
STT-IKK
30.6.2000
