Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kestävän yhdyskunnan käsikirja valmistui



Kestävää yhdyskuntaa kuvaava käsikirja on ilmestynyt. Se esittelee nykytiedon mukaan parhaat yhdyskuntien kestävää kehitystä ja ympäristöongelmien hallintaa tukevat tekniikat ja ratkaisut. Kirja on tiettävästi laatuaan ensimmäinen kestävän yhdyskunnan käsikirja.


Suurin osa suomalaisista asuu ja haluaa asua kaupungissa tai muussa taajamassa. Luonnonvarojen ja energian kulutus, ympäristön pilaantuminen ja luonnon monimuotoisuus riippuvat eniten siitä, kuinka yhdyskunnissa eletään.

Kaupunkien laajuus, rakentamisen tapa, lämmön ja sähkön tuotanto, liikennejärjestelyt, jätehuolto, veden otto ja jätevesien puhdistus ratkaisevat, onko elämänmuotomme ekologinen.

Kestävän yhdyskunnan käsikirja on helppolukuinen teos, jossa on havainnollinen aukeama sadasta keskeisimmästä aiheesta. Jokainen aukeama koostuu yleistajuisesta tekstistä sekä asiaa havainnollistavasta ja täydentävästä piirroskuvasta. Vieraskieliset sanat on käännetty suomeksi tai selitetty.

Käsikirja soveltuu tavalliselle kansalaiselle, erityisen hyvin esimerkiksi asukastoimintaan. Välttämätön se on kunnan luottamushenkilölle tai viranhaltijalle, joka haluaa edistää kestävää kehitystä, kohentaa kuntansa ympäristöä ja rakentaa ekologista yhdyskuntatekniikkaa. Alansa perusteoksena se käy myös oppikirjaksi.

Tekstin on kirjoittanut diplomi-insinööri Kari Ojala ja kuvittanut arkkitehti Veli Silvo. Aineistoa koottaessa on käytetty eri osa-alueiden suomalaisia asiantuntijoita. Teoksen on kustantanut Suomen Kuntaliiton KL-Kustannus Oy. Hanketta ovat tukeneet Kuntaliiton lisäksi ympäristöministeriö, liikenneministeriö, Liikenneliitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto.


Yksitoista jaksoa

Kestävän kehityksen käsikirja koostuu yhdestätoista jaksosta.

Kestävyys käsittelee mm. kestävää kehitystä, kaupunkia ja ekoromantiikkaa. Kestävä kehitys, maapallon tila, kulutusyhteiskunta ja ekologisen ajattelun suunnat asetetaan yhteyksiinsä.

Ympäristö kuvaa ilmastonmuutoksen, päästöt ja mm. Itämeren tilanteen sekä paikalliset mahdollisuudet vaikuttaa näihin. Mahdollisuudet ovat suuret.

Yhteiskunta käy läpi mm. asumistoiveet, kaupunkikulttuurin, tietoverkot ja liikkumisen esteettömyyden. Tietoyhteiskunta muuttaa toimintatavat, mutta ei hajota kaupunkeja.

Yhdyskunta koskettelee rakentamistehokkuutta, kauppaa, asumismuotoja, täydennysrakentamista ja rikosten torjuntaakin. Amerikkalaista autokaupunkia kohti kehittyminen on katkaistavissa. Tiivis pientaloasuminen palvelujen lähellä on mahdollista kaikille halukkaille.

Luonto-jaksossa esitetään viheralueiden yhtenäisen verkoston tarve, alueiden hoitoperiaatteet, kaupunkieläimistön vaatimukset sekä ravinnon viljelemisen tarvitsemat edellytykset. Suomalainen yhdyskunta ei syrjäytä luontoa, vaan lomittuu sen kanssa.


Joukkoliikenne tarvitsee käyttäjiä

Liikenne käsittelee mm. autoilua, kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja kadunrakennusta. Maankäytön suunnittelu ratkaisee, kuinka kaukana työpaikoista ja palveluista asutaan. Joukkoliikenne on yksityisautoja olennaisesti ekologisempaa, mutta vain jos sillä on käyttäjäkuntaa.

Energia käy läpi uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet ja energian käytön eri kohteisiin. Ekologisin energialähde on puu, mutta sen uunipoltto talon lämmitykseen aiheuttaa syöpävaarallisia pienhiukkasia. Yksi henkilöauto kuluttaa energiaa ja päästää kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää hiilidioksidia enemmän kuin ympäristötietoisesti rakennettu omakotitalo.

Jäte esittelee jätteistä huolehtimisen vaihtoehdot ja tekniikat. Tuotteiden välttäminen kokonaan sekä yhteiskäyttö, pitkäikäisyys ja korjattavuus vähentävät jätettä. Se, mikä lopulta jää jätteeksi, pitää lajitella, käyttää uudelleen, kierrättää aineena tai ainakin hyödyntää energiana.


Ekoasukas kuluttaa harkiten

Vesi esittelee mm. vedenhankinnan, pohjavesien suojelun, jäteveden puhdistuksen ja puhdistamolietteiden käsittelyn vaihtoehdot. Keskitetyt ratkaisut ovat Suomessa tehokkaimmat: tonttikohtainen vedenhankinta tai jätevesien puhdistaminen ei ole mielekästä, jos vesijohto ja viemäri ovat käsillä.

Rakentaminen käsittelee mm. pienilmastoa, energiansäästöä, kosteus- ja homevaurioita sekä rakennusmateriaaleja. Hyvin tehty talo kuluttaa energiaa puolta vähemmän kuin määräykset nipin napin täyttävä. Varmat rakennusmateriaalit ja koetellut rakenneratkaisut estävät kosteusvauriot.

Toteuttamista koskettelevassa jaksossa käydään läpi asukkaan ja päättäjän mahdollisuudet toteuttaa kestävää kehitystä. Ekoasukas välttää tarpeetonta energian ja raaka-aineiden käyttämistä, huolehtii jätteistään sekä rajoittaa kasvihuonekaasujen päästämistä ilmakehään. Ekopäättäjä kantaa vastuunsa yhdyskunnan viihtyisyyden, terveellisyyden, taloudellisuuden ja tehokkuuden lisäksi maapallon tulevaisuudesta.

IKK
30.6.2000


Kotimaa -sivulle