Galileo ja rautatietekniikka puhuttivat EU:n liikenneministereitä
Galileo-satelliittipaikannushanke, rautateiden tekniikka sekä Sveitsin ja Itävallan läpiajoliikenne olivat EU:n liikenneministereiden työlistalla alkuviikosta Luxemburgissa. Puhetta riitti myös maantieliikenteen turvallisuudesta sekä lentoliikenteestä.Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmää ollaan perustamassa Suomen kannalta edulliselle tekniikalle. Komission mukaan selvitykset osoittavat, että Galileo on parasta perustaa 30 keskikorkeudella kiertävän satelliitin ja 30 maa-aseman varaan. MEO-satelliitit (medium orbit) takaisivat hyvän palvelutason myös pohjoisilla leveysasteilla.
Komissio lupasi lokakuun liikenneministerikokoukselle ennakkotietoja Galileo-hankkeen kustannushyötyanalyysistä. Lopullisen raportin Galileon teknisistä ratkaisuista, rahoituksesta ja hallinnosta pitäisi valmistua hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta.
Galileon määritelmävaihe päättyy tänä vuonna ja päätös hankkeen käynnistämisestä tehdään ennen vuoden vaihdetta.
Galileolla on tarkoitus päästä vähintään 5-10 metrin paikannustarkkuuteen ilmaiskäytössä. Järjestelmän odotetaan olevan käytössä vuonna 2006 tai 2008.
Keskustelussa pidettiin tärkeänä Galileon käyttäjälähtöisyyttä, jotta järjestelmälle aikanaan saadaan kylliksi asiakkaita.
Suomi korosti, että hankkeen rahoituksen pelisäännöt on selvitettävä jo määrittelyvaiheen aikana. Suomi haluaa varmistaa palvelun tason myös siirtymäkauden aikana, jolloin Galileo perustuisi EGNOS-järjestelmään. EGNOS:in signaali on huono pohjoisilla leveysasteilla.
Liikenneministerit pääsivät yksimielisyyteen Euroopan rautateiden tekniikan yhdenmukaistamisesta. Suomi sai oikeuden hakea poikkeusta venäläiselle kalustolle. Ehdotus luo puitteet tekniikan yhdenmukaistamiselle, yksityiskohdista sovitaan myöhemmin.
Itävallan läpiajoliikennettä sääntelevien kulkulupien vähentämisestä ja Sveitsin läpiajoon tarvittavien lupien jaosta ei sen sijaan saavutettu sopua.
Turvavyöpakkoa suunnitellaan kaikkiin ajoneuvoihin
Ministerit hyväksyivät päätelmät liikenneturvallisuudesta. Päätelmissä kannatetaan turvavyön käyttöpakkoa kaikkiin ajoneuvoihin ja nopeudenrajoittimien vaatimista yli 3,5 tonnin kuorma- ja linja-autoihin.
Jäsenmaille suositellaan rattijuopumusrajaksi korkeintaan 0,5 promillea. Kansalliset poikkeamat tiukempaan suuntaan ovat toki mahdollisia.
Komissiolta toivotaan myös uusia autoja koskevaa direktiiviehdotusta, jolla autojen etuosat määrättäisiin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta turvallisemmiksi. Suomi olisi ollut valmis hyväksymään tiukempiakin toimia kuten yhtenäisen promillerajan.
Merikuljetukset turvallisemmiksi
EU-maiden pitäisi tiivistää yhteistyötään ja tietojenvaihtoa merionnettomuuksien välttämiseksi. Liikenneministerit hyväksyivät kokouksessaan päätelmät merikuljetusten turvallisuudesta.
Yksi keino parantaa turvallisuutta on kiristää laivojen katsastamisesta ja tarkastamisesta huolehtivien luokituslaitosten valvontaa. Direktiiviehdotuksen mukaan komissio osallistuisi laitosten hyväksymiseen ja se voisi myös evätä laitoksen toimintaluvan.
Luokituslaitosten vastuulle onnettomuustapauksissa ollaan säätämässä minimitasoa. Ministerit ovat pitkälti yksimielisiä luokituslaitosdirektiivin linjoista. Keskustelu jatkuu syksyllä, kun Euroopan parlamentti on ottanut ehdotukseen kantaa.
Ulkomaisten alusten tarkastamista EU:n satamissa halutaan tehostaa. Ehdotuksen mukaan selvästi huonokuntoisia aluksia ei pitäisi päästää EU-satamiin. Riskiryhmään kuuluvat alukset olisi pakko tarkastaa. Satamavalvontadirektiiviehdotuksen käsittely jatkuu syksyllä.
Komissio on ehdottanut myös, että yksinkertaisella rungolla varustetuista säiliöaluksista luovuttaisiin suunniteltua nopeammin. Suomi korosti monien muiden maiden tapaan, että kaksirunkoisiin aluksiin siirtymisestä pitäisi sopia kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. IMO-säännökset kattaisivat muutkin kuin EU-maiden satamiin tulevat alukset esimerkiksi Itämerellä.
Lentomatkustajien oikeudet puhuttivat
Komissio aikoo ensi vuoden aikana esittää lentomatkustajien oikeuksia turvaavia uusia säädöksiä.
Lentolippua myytäessä matkustajalle pitäisi nykyistä selkeämmin kertoa, mikä lentoyhtiö todellisuudessa lentää matkan. Matkustajien mahdollisuuksia jatkaa matkaansa myös lentojen peruuntuessa, myöhästyessä tai ylivaraustapauksissa halutaan parantaa.
Komissio aikoo julkaista säännöllisiä kuluttajaraportteja lentoyhtiöiden toiminnasta. Komissio on jo aloittanut tiedotuskampanjan, jolla se haluaa kertoa eurooppalaisille lentomatkustajille heidän nykyisistä oikeuksistaan.
Komission tiedonannosta keskustellaan tarkemmin lokakuussa. Lentoyhtiöt ovat kannattaneet vapaaehtoisia toimia uuden lainsäädännön sijaan.
Myös ilmatilan ruuhkat esillä
Komissio kertoi myös Euroopan ilmatilan hallintaa ja lentoliikenteen ruuhkia pohtivan korkean tason työryhmän työn etenemisestä. Komission mielestä Eurooppa kaipaa vahvaa ja itsenäistä ilmatilan käytön sääntelijää. Työryhmän raportti valmistunee syksyllä.
Ministerit hyväksyivät periaatteessa, että komissio voisi esittää eurooppalaisen lentoturvallisuusviranomaisen EASA:n toteuttamista yhteisön sisäisenä virastona. Puheenvuorrossaan Suomi kuitenkin toivoi, ettei vielä hylättäisi vaihtoehtoista kansainvälisen järjestön mallia.
Komissio kertoi yhteistä lentoliikennealuetta koskevista neuvotteluistaan Yhdysvaltojen kanssa. Ministerien kokouksessa oli esillä komission neuvotteluvaltuuden laajentaminen. Osa EU-maista ei edelleenkään ole valmis antamaan komissiolle oikeutta neuvotella Yhdysvaltojen kanssa myös liikenneoikeuksista ja hinnoittelusta.
IKK
30.6.2000
