Geenitekniikkalautakuntaa jouduttaneen uusimaan
Geenitekniikan tutkimusta ja käyttöä valvovaa geenitekniikkalautakuntaa uusittaneen jäsenten riippumattomuuden varmistamiseksi. Kolmella lautakunnan jäsenistä on biotekniikan alan patentteja tai patenttihakemuksia, joista kaksi liittyy geenimuunteluun.Toisessa näistä yhtenä keksijänä on ympäristöministeriön ylitarkastaja Tuula Pehu, toisessa taas lautakunnan puheenjohtaja, Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pirjo H. Mäkelä.
Mäkelä on toiminut lautakunnan puheenjohtajana sen perustamisesta eli vuodesta 1995 asti. Hänen patenttihakemuksensa liittyy keuhkoklamydiarokotteen kehittelyyn.
Pehu puolestaan on keksijänä Yhdysvalloissa myönnetyssä patentissa, joka koskee virukselle vastustuskykyistä perunaa.
Lisäksi varajäsenenä toimivalla johtaja Raimo Pakkasella Tekesistä on ilmoituksensa mukaan biotekniikkaan liittyvä patentti. Kukaan kyseisistä tutkijoista ei kuitenkaan ole varsinainen patentinhaltija, vaan he ovat mukana keksinnön tehneissä tutkijaryhmissä, todetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lautakunnalla vahva asema
Oikeuskanslerinvirastosta tähdennetään, että geenitekniikkalautakunta on poikkeuksellisen laajaa valtaa käyttävä elin, jota voi miltei verrata tuomioistuimeen.
- Siksi sen riippumattomuudesta ei saa syntyä edes epäilyksiä, neuvotteleva virkamies Risto Hiekkataipale korostaa.
Hän pitääkin todennäköisenä, että vähintään yksi jäsenistä tullaan vaihtamaan. Lautakunnan asettaa valtioneuvosto, ja esityksen tekeminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Mahdollisen jääviyden lisäksi ongelmana pidetään sitä, että jäsenet saavat työssään tutkimushankkeita koskevaa salassa pidettävää tietoa. Näin tutkijoina toimivat jäsenet voisivat ainakin teoriassa hyödyntää kilpailijoitaan koskevaa tietoa omassa työssään.
Lautakunnan jäsenet ovat ainakin periaatteessa jäävänneet itsensä silloin, kun asiat ovat liittyneet esimerkiksi heidän tutkimusorganisaationsa työhön. Hiekkataipaleen mukaan asiakohtainen jäävääminen ei kuitenkaan riitä esteettömyyden varmistamiseen.
Hän muistuttaa myös, ettei kyse ole pelkästään nykyisistä patenteista, jos tutkijat jatkavat työtään edelleen. Toisaalta geenitekniikan huipputuntijoiden piiri on Suomessa niin pieni, että kaikkien aktiivisten tutkijoiden jäävääminen aiheuttaisi pulmia nimitysten valmistelijoille.
Pehun määräaika päättyy
Lautakunta nimitettiin toiselle kaudelleen kesäkuun alusta pääasiassa entisessä kokoonpanossaan. Myös ylitarkastaja Pehu toimi jäsenenä jo edellisellä kaudella.
Ympäristöministeriö ei tee lopullista ratkaisua Pehun jäsenyyden jatkosta ennen kuin jääviyskysymyksiin on ehditty ottaa kantaa myös sosiaali- ja terveysministeriössä.
Ministeriön edustaja vaihtuisi todennäköisesti joka tapauksessa, sillä Pehu toimii virassaan vain määräaikaisesti syyskuun loppuun asti.
Sosiaali- ja terveysministeriössä asia kuuluu viime kädessä peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralle (vihr.).
Pehun asemaa lautakunnassa mutkistaa myös se, että hänen sisarensa Eija Pehu tekee kasvien geenimuunteluun liittyvää tutkimusta Helsingin yliopistossa. Myös hän kuuluu patentin keksijöihin.
Eija Pehun tutkimustyö on esillä geenitekniikan lautakunnan perjantaisessa kokouksessa uusia tutkimustiloja koskevan ilmoituksen viivästymisen vuoksi. Kyseisessä tutkimuksessa ei asiaa koskevan selvityksen mukaan ole sinänsä mitään kyseenalaista.
Puheenjohtaja ei pidä itseään jäävinä
Geenitekniikkalautakunnan puheenjohtaja Pirjo H. Mäkelä ei näe omalla kohdallaan jääviysongelmaa. Mäkelä sanoi STT:lle, että hän ei aio erota lautakunnasta tai jäävätä itseään sen toiminnasta selvitysten ajaksi.
- En ole nähnyt tilannetta ongelmalliseksi, koska patenttien hakeminen on tavanomainen ja välttämätön osa tutkimustyötä. En harkitse eroamista, koska tilanne ei mielestäni ole mitenkään muuttunut aiemmasta, Mäkelä sanoi.
Mäkelä korostaa, että lautakunnassa on pakko olla aktiivisia tutkijoita, jotta siinä olisi riittävästi asiantuntemusta.
- Geenitekniikan turvallisuutta valvovien ihmisten pitää olla sellaisia, jotka tuntevat geenitekniikkaa. Jos normaalia tutkimustyötä tekevät jäävätään lautakunnasta, niin miten sitä turvallisuutta pystytään arvioimaan, Mäkelä ihmettelee.
Mäkelä sanoo, että hän on tähänkin asti jäävännyt itsensä käsittelemästä Kansanterveyslaitokseen liittyviä asioita, koska hän toimii laitoksessa tutkimusprofessorina. Ongelmaksi noussut patenttihakemus liittyy keuhkoklamydiarokotteen kehittämiseen. Hakemus on jätetty Yhdysvaltoihin viime vuonna, mutta patenttia ei ole vielä myönnetty.
Mäkelän mukaan keksinnön taustalla on EU-rahoitteinen kansainvälinen tutkimus, jota on tehty Suomen lisäksi Ruotsissa ja Saksassa. Mäkelä on yksi patentin kymmenestä keksijästä.
Tutkimukset koskevat sitä, minkälainen vastustuskyky tarvitaan, jotta rokote suojaisi keuhkoklamydiabakteerin aiheuttamilta taudeilta. Välitön seuraus bakteeri-infektiosta on keuhkokuume, ja infektiolla voi olla osuutta myös kroonisiin tauteihin, kuten sydäninfarktiin tai keuhkokuumeeseen.
STT-IKK
30.6.2000
