Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomalaisjuristi kirjaa ihmisoikeusrikkomuksia Tshetsheniassa



Euroopan neuvoston asiantuntijana Tshetsheniassa työnsä aloittanut suomalainen juristi Peter Iiskola, 41, uskoo, että EN:lla on hyvät mahdollisuudet onnistua tehtävässään alueen ihmisoikeusrikkomusten selvittelyssä. Iiskola korostaa kuitenkin, että työssä tarvitaan aikaa ja malttia.


Iiskola on käyttänyt viikonlopun asettautumiseen Znamenskojen kaupunkiin, joka sijaitsee Tshetshenian pääkaupungin Groznyin luoteispuolella. Hänen työpaikkansa on Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimittämän ihmisoikeusvaltuutetun Vladimir Kalamanovin toimistossa.

Iiskolan mukaan EN:n pääsihteerin Walter Schwimmerin ja Venäjän ulkoministerin Igor Ivanovin aluksi puolen vuoden mittaiseksi neuvottelema sopimus takaa ainakin paperilla hyvät työskentelymahdollisuudet. Käytäntö kuitenkin osoittaa, millaisia tuloksia saadaan aikaan.

Iiskola ja kaksi muuta EN:n lähettämää juristia rekisteröivät ihmisoikeusrikkomuksia ja seuraa niiden selvittelyä alusta loppuun saakka. Kalamanovin toimistossa työskentelee heidän lisäkseen parikymmentä tshetsheeniä, joista valtaosa on niin ikään lakimiehiä.

Toimisto on tähän mennessä rekisteröinyt 4 000 valitusta. Uusia tapauksia kirjataan Znamenskojessa päivittäin viitisenkymmentä.

Iiskolan mukaan suuri osa valituksista koskee ihmisten katoamisia. He ovat hävinneet sotatoimien yhteydessä, mutta omaiset kertovat myös poliisin tai sotilaiden viemistä henkilöistä.

Kadonneiden etsiminen on vaikeaa yhä jatkuvien selkkausten ja lähiseudulle eri leireille hajautuneen suuren pakolaismäärän vuoksi.

Valituksia tulee myös anastetusta ja tuhotusta omaisuudesta tai passeista. Monissa tapauksissa ongelma saattaa olla näiden yhdistelmä.


Valitukset numeroidaan

Rikkomuksia koskevat valitukset kirjataan EN:n ihmisoikeussopimuksen eri tasot kattavalle lomakkeelle. Valittajalle annetaan tiedoksi hänen juttunsa numero, jonka avulla asian etenemistä voidaan seurata.

EN:n edustajat pyrkivät osaltaan valvomaan, miten Venäjän viranomaiset, oikeuslaitos ja poliisi käsittelevät kutakin selvityspyyntöä.

Iiskola korostaa, että Tshetsheniassa toivotaan paluuta järjestäytyneeseen siviiliyhteiskuntaan. EN:n edustajien läsnäolo alueella ensimmäisinä ulkomaalaisina moneen vuoteen on yksi askel eteenpäin.

Iiskolaa on hämmästyttänyt venäläisen uutistoimiston Interfaxin välittämä "uutinen", jonka mukaan EN:n juristit olisivat joutuneet pakenemaan Tshetsheniasta Venäjän puolelle turvallisuusriskien vuoksi. Kysymyksessä oli kuitenkin normaali käynti 250 kilometrin päässä tasavallan ulkopuolella sijaitsevalla Mineral Vodyn eli mineraaliveden lentokentällä.

Iiskola ja hänen kroatialainen kollegansa saattelivat EN:n operaatiossaan käyttämälle kentälle tshekkiläisen naisjuristin. Sovitun kierron mukaisesti kaikki kolme työntekijää eivät ole Tshetshniassa aina yhtä aikaa. He käyvät välillä Moskovassa sijaitsevassa toimistossa.

Toinen matkakohde on Ranskan Strasbourg, jossa sijaitsee 41 jäsenvaltion Euroopan neuvoston päämaja.

Mineral Vodyn siviilikenttä on valittu EN:n huoltojoukkojen kulkureitiksi, koska Tshetshenian sotilaskenttiä ei haluta käyttää. Reitin huonoihin puoliin kuuluu se, että matkaan saattaa tiestön kunnon ja lukuisten tarkastuspisteiden vuoksi kulua viisikin tuntia.


Turvamiehet suojana kaappausvaaran vuoksi

Iiskola pitää Venäjän takaamia turvallisuusjärjestelyjä riittävinä. Suojajoukkoihin kuuluu parikymmentä hyvin aseistautunutta "asiallista ja yrmeän näköistä" miestä, joiden palvelut kattavat 24 tuntia vuorokaudessa.

Henkivartiokaarti on tarpeen, sillä ihmisten sieppaaminen lunnaiden toivossa on yleistä. Äskettäin vapautettiin Tshetsheniassa kahdeksan kuukautta vankina pidetty ranskalainen toimittaja.

Znamenskojessa on rauhallista. Alueella ei ole kuultu taistelujen ääniä. Turvallisuudesta pidetään kuitenkin kiinni aseellisen valvonnan ohella välttämällä liikkumista öisin. Toinen vaaratekijä ovat miinakentät.

STT-IKK
30.6 2000


Ulkomaat -sivulle