Pro Karelia: Luovutetussa Karjalassa 426 000 asukasta
Karjala-keskustelu jatkuu Suomessa Venäjän presidentti Vladimir Putinin jyrkistä puheista huolimatta. Pro Karelia-verkkolehden työryhmä julkisti tiistaina Helsingissä selvityksen luovutetun Karjalan väestöstä. Suuntaa antavan selvitystyön perusteella koko Suomen entisessä Karjalassa asui 2-3 vuotta sitten noin 426 000 henkeä.
Selvitys on laadittu Pro Karelian viime joulukuussa esittelemän Karjalan palauttamissuunnitelman tueksi. Työryhmään ovat kuuluneet vuorineuvos Yrjö Pessi, valtiotieteen tohtori Jukka Seppinen, kenraaliluutnantti Rauno Meriö, toimittaja Martti Valkonen ja kauppatieteen maisteri Veikko Saksi.
Luovutetun Karjalan nykyväestöstä on vaikea saada luotettavia selvityksiä. Pro Karelian venäläislähteisiin pohjautuvan selvityksen luvutkin ovat vain summittaisia enimmäisarvioita, eikä mistään varsinaisesta tutkimuksesta voida puhua.
Selvitystyöryhmän jäsen, tohtori Jukka Seppinen uskoo kuitenkin vahvasti, että lukujen suuruusluokka on oikea.
Väki vähenee alueelta
Pro Karelia arvioi, että luovutetun Karjalan väestöstä 170 000 asuu Viipurin, 40 000 Käkisalmen ja 36 000 Sortavalan alueilla.
Laatokan Karjalan asukasluvuksi arvioidaan 30 000 ja Pietariin hallinnollisesti kuuluvien Terijoen ja Raivolan kuntien väestöksi 150 000 henkeä. Terijoki ja Raivola poislaskien alueen väestömääräksi on laskettu 276 000 henkeä, joka on otettu myös Karjalan palauttamiseen liittyvien kustannuslaskelmien pohjaksi.
Selvityksen mukaan alueen väestöstä enemmistö on naisia, kuten valtaosin kautta Venäjän. Viipurissa asuu 52 000 työikäistä, joista työllistettyjä on 39 200. Ikääntyneen väestön määrä on suuri etenkin verrattuna lapsiin.
Venäjän väkiluku on laskenut 1990-luvulla varsin jyrkästi. Selvityksen mukaan suunta on sama myös luovutetussa Karjalassa.
Esimerkiksi Viipurissa kuolleisuus ylitti vuonna 1999 selvästi syntyvyyden. Yhdessä muuttotappion kanssa kaupungin asukasluku väheni vuodessa noin 3 000 henkeä. Maaseudulla väki on vähentynyt vielä nopeammin.
Venäläisväestö voisi jäädä
Väestön luontaisesta vähenemisestä huolimatta Pro Karelia ei kuitenkaan haikaile aluetta takaisin tyhjänä. Kaikki alueella Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 asuneet ja sen jälkeen syntyneet saisivat jäädä rikollisia lukuun ottamatta.
Pro Karelian arvion mukaan 10 vuoden siirtymäkauden kuluessa Karjalaan muuttaisi Suomesta noin 400 000 henkeä. Määrä nostaisi alueen väkiluvun jopa 700 000 henkeen, jos koko venäläisväestö jäisi alueelle.
Pro Karelian mukaan huomattava osa venäläisiä muuttaisi kuitenkin pois ja väki vähenisi muutenkin jo ikärakenteensa vuoksi. Alueelta lähtijöille Suomen valtio maksaisi muuttotukena 70 000 markkaa henkilöä kohti.
Pro Karelian mukaan Karjalan palauttaminen maksaisi koko venäläisväestön jäädessä alueelle 10 vuoden ajanjaksolla noin 72,5 miljardia markkaa. Jos 60 prosenttia asukkaista lähtisi, kustannusrasite putoaisi 38,7 miljardiin markkaan.
Karuista luvuista huolimatta Pro Karelia pitää Karjalan palauttamista Suomelle taloudellisesti kannattavana.
Karjala takaisin Nato-kortilla
Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi pari viikkoa sitten Moskovassa presidentti Tarja Halosen valtiovierailun yhteydessä koko Karjala-kysymyksen loppuun käsitellyksi ja keskustelunkin asiasta vaaralliseksi Suomen ja Venäjän suhteille.
Pro Kareliaa eivät Putinin puheet ole kuitenkaan lannistaneet. Kenraaliluutnantti Meriön mukaan Suomella on Karjalan takaisinsaamiseksi käsissään vahva kaupankäyntiväline: Nato-kortti.
- Venäjällä tiedetään, että Suomella on halutessaan milloin tahansa mahdollisuus liittyä Natoon. Suomella on tässä pelissä käytettävissä Nato-kortti ja venäläisillä Karjala-kortti, Meriö lataa.
Myöskään Seppinen ei pane liiemmin painoa Putinin jyrkälle kommentille.
- Olen iloinen, että Putin ja Halonen ovat saaneet hyvän keskusteluyhteyden. En vetäisi mitään jyrkkiä johtopäätöksiä tuon Putinin lausunnon pohjalta, Seppinen toteaa.
STT-IKK
30.6.2000
