Keiteleen sata vuotta vanhalle kartalle moderni seuraaja
Merikarttojen jalat ja sylit historiaan
Suomen vesireiteillä ei enää mittailla jalkoja ja sylejä, kun staabikapteeni Liljebergin sata vuotta sitten tekemiin mittauksiin perustuva Keiteleen merikartta jää pois käytöstä.Suomalainen erikoisuus, Kallion kirkon kautta kulkevaan nollameridiaaniin perustuva Helsinki-koordinaatisto, on tämänkin jälkeen käytössä vielä Päijänteen ja Konneveden kartoissa.
Merenkulkulaitoksen tuore Keiteleen merikarttasarja perustuu vuosina 1994-97 tehtyihin mittauksiin. Tämän jälkeen mittausretkikunta on jatkanut työtään Päijänteen puolella, jonka karttapohjat ovat peräisin 1920-luvulta peräisin. Uuden karttasarjan ensimmäiset uudet lehdet saataneen käyttöön ensi vuonna.
Vanha Keiteleen kartta koostui kahdesta erillisestä karttalehdestä, on merikarttasarja yhdeksänsivuinen julkaisu. Erityisesti veneilijöille tarkoitettuja merikorttisarjoja on julkaistu Suomen vesiltä kaikkiaan 52.
Tarkkuus riittää GPS-navigointiin
Uudet kartat mahdollistavat entistä tarkemman paikanmäärityksen, sillä vanhojen karttojen tarkkuus ei ole mahdollistanut GPS-navigointia.
Pahimmillaan tämä on tarkoittanut sitä, että väylällä liikkuvan veneen satelliittinavigaattorin näyttämä on voinut kartan mukaan olla kuivalla maalla.
- Vanhojen karttojen ongelma on se, että kartan runko on vääristynyt, eikä virheen suuruus ole hallittavissa, suunnittelija Juha Tiihonen Merenkulkulaitoksesta vahvistaa.
Uusien karttojen rantaviiva- ja nimistötiedot perustuvat maanmittauslaitoksen aineistoon. Kartalla tämä näkyy paitsi rantaviivan tarkkuutena myös roimasti lisääntyneenä nimistön määränä.
Kesä-heinäkuun vaihteessa tuore Keiteleen merikarttasarja on saatavana myös cd-versiona. Samassa paketissa julkaistaan myös Keiteleen kanavan kartta, joten samalla rompulla voi suunnitella reitin Jyväsjärveltä aina Viitasaarelle saakka.
Cd-merikarttoja on Suomen vesiltä julkaistu kaikkiaan yhdeksän.
Maaston korkeustiedot uutta merikartassa
Tuore Keiteleen kartta ennakoi tulevien merikorttien uusia piirteitä. Ensimmäistä kertaa merikartasta löytyvät myös maaston korkeuskäyrät, jotka osaltaan helpottavat myös paikanmääritystä vesillä.
Toinen uutuus liittyy tarkkoihin satamatietoihin: ne löytyvät nyt ainoastaan Veneilykesä 2000 -kirjasta, johon merikartan satamanumerointi viittaa.
Virallista käyntisatamaluetteloa ei enää ylläpidetä, vaan sen korvaa yksityisen kustantajan julkaisema kattava opaskirja.
Koordinaatteja ongelmaksi asti
Suomalaisia karttoja ja satelliittipaikannusta käyttävien veneilijöiden on vielä huomioitava koordinaattijärjestelmien erot, joita piisaa vaikka Helsinki-koordinaatisto onkin jäämässä historiaan.
GPS-järjestelmän koordinaatisto on Yhdysvaltain puolustuslaitoksen luoma WGS84, Suomessa taas käytetään perinteisiin mittauksiin perustuvaa kartastokoordinaattijärjestelmää (kkj). Eroa koordinaateilla on toista sataa metriä.
GPS-laitteet osaavat muunnoksen tehdä, mutta käyttäjän on muistettava tarkistaa että esimerkiksi cd-merikartta ja GPS-paikannin käyttävät samaa koordinaatistoa. Muunnosvirheiden mahdollisuus on myös olemassa.
- Joidenkin vuosien kuluttua Suomessakin siirrytään yleiseurooppalaiseen EUREF89-järjestelmään, suunnittelija Juha Tiihonen Merenkulkulaitoksesta ennakoi.
EUREF-pohjainen koordinaatisto vastaisi tarkasti GPS-lukemia, jolloin satelliittijärjestelmän parantunut tarkkuus pystyttäisiin entistä paremmin hyödyntämään.
Yhdysvallat nimittäin lopetti toukokuun alussa GPS-signaalin häirinnän, joten pelkällä GPS-vastaanottimella pääsee helposti kartan tarkkuutta vastaavaan paikannustarkkuuteen.
Käytännössä GPS-virhe pysyy yleensä alle 10 metrissä. Koordinaattimuunnoksien ja teknisen ongelmien vuoksi hetkellinen virhe voi olla minuuttienkin ajan merkittävästi suurempi.
STT-IA
30.6.2000
