Lindén:
Nuorisoseuratalot osa suomalaista kulttuuriperintöä
Suomen Nuorisoseuramuseon avajaisissa Laihialla tiistaina puhunut kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok.) totesi seurantalojen merkityksen suomalaisten nuorten kasvulle ja kehitykselle olleen vuosikymmenten aikana suuri.
- Vaikka tänä päivänä nettisurffailu ja tietotekniikan mahdollistamat yhteydenpitojärjestelmät ovat vallanneet monen nuoren kotona olevan huoneen nurkan, avautuvat nuorisoseuran ulko-ovet kuitenkin edelleen useasti. Nuoret kaipaavat tänäkin päivänä konkreettista tekemistä ja paikkaa toisten nuorten tapaamiseen.
Lindén korosti kasvattajien merkitystä nuorten arvomaailman vaikuttajina:
- Kasvatuksessa tietenkin tärkein työ tehdään kotona. Niin persoonallisen tunne-elämän kuin arvomaailman tärkeimmät rakennusaineet annetaan siellä. Siksi tehtävämme on kaikin mahdollisin tavoin tukea kotien ja vanhempien kasvatustehtävää, rohkaista vanhemmuuteen ja luoda mahdollisuuksia vanhempien ja lasten rakentavalle yhdessäololle.
Nuorisoseuran suuri tehtävä on Lindénin mielestä ollut ja on edelleen muodostaa kodin ja koulun ulkopuolinen riippumaton lahjakkuusharava, syrjäytymisen ehkäisijä ja itsetunnon kasvattaja.
- Se on antanut sadoille tuhansille nuorille elämänhallinnan eväät, ministeri sanoi.
Nuorisoseurajärjestöjen juuret ulottuvat lähes 120 vuoden taakse kevääseen 1881, jolloin nuori laihialainen ylioppilas Juho Hietanen lausui liikkeen syntysanat.
Laihian nuorisoseuraa perusteltiin Vaasa-lehden palstoilla mm. seuraavalla tavalla:
"Uskoni on, että ainoastaan jalostuttava, siveellinen huvitus - laulu, hyvät tavat ja esim. siivot seuranäytelmät - voivat saattaa nykyistä nuorisoamme unohtamaan heille niin rakkaiksi tulleita pimeässä kosimisia ja kökkätansseja". Laihian nuoriseurantalossa vaikutti 1900-luvun alussa tunnettu valtiopäivämies, kirjailija ja päätoimittaja Santeri Alkio, joka laati nuoriseurajärjestöjen perusperiaatteet.
IKK
30.6 2000
