Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Euroopan-matkailija välttää ensi vuonna passintarkastukset



Ensi kesänä EU-maihin lomamatkalle lähtevä suomalainen huomaa viimeistään lentokentällä tai satamassa jotakin uutta. Passia tai henkilöllisyystodistusta ei enää kysytä rajalla.


Syynä on Suomen ja muiden Pohjoismaiden liittyminen Schengen-sopimukseen. Sopimusta on määrä alkaa soveltaa Pohjoismaissa 25. maaliskuuta ensi vuonna.

Sopimus merkitsee, että perinteinen pohjoismainen passiunioni ja sen vuonna 1985 alulle pantu nuorempi serkku, eurooppalainen Schengen-alue, kytkeytyvät yhteen.

Virallinen päätös asiasta tehdään loppuvuonna EU:n oikeus- ja sisäministerien kokouksessa sen jälkeen kun Pohjoismaiden on todettu täyttävän vaatimukset. Vaatimuksiin kuuluu muun muassa rajavalvonnan taso.

Matkustajien henkilöllisyyttä ei enää tarkasteta kun he lähtevät Suomesta muihin Schengen-maihin. Näitä ovat Pohjoismaiden lisäksi Saksa, Ranska, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Itävalta, Italia, Kreikka, Espanja ja Portugali.

Poikkeuksia EU-maiden joukossa ovat Britannia ja Irlanti, jotka eivät ole halunneet luopua matkustajien tarkastuksista. EU:n ulkopuolelta tulevat mukaan Norja ja Islanti, koska Pohjoismaat eivät halunneet lopettaa keskinäistä passiunioniaan, josta sovittiin jo 1954.

Pohjoismaat allekirjoittivat Schengen-sopimuksen loppuvuonna 1996.

Passia suomalaiset eivät ole tarvinneet Schengen-maissa matkustamiseen viime maaliskuun jälkeen. Matkustamiseen riittää uudenmallinen kuvallinen henkilökortti, johon on merkitty voimassaoloaika.


Ei papereitta matkalle

Vaikka Schengen-sopimus astuukin voimaan, ei se merkitse, että matkustaja voisi siitä lähtien jättää kaikki paperinsa piironginlaatikkoon lähtiessään ulkomaanmaille.

Passia, ajokorttia tai muuta henkilöllisyystodistusta voidaan edelleen kysyä hotellissa, pankissa, autovuokraamossa - tietenkin myös viranomaiset voivat vaatia matkustajaa todistamaan henkilöllisyytensä.

Poikkeustapauksissa, kuten nyt jalkapallon Euroopan-mestaruuskisojen aikana, niin voi käydä myös rajoilla.

Ulkomaan kansalaisille, jotka tarvitsevat Schengen-alueelle matkustaessaan viisumin, on luvassa helpotusta. Passi pitää olla alueelle tultaessa, mutta yksi viisumi riittää koko alueelle oleskeluun.


Suomessa pieni merkitys

Schengen-sopimuksen merkitys tavallisen kansalaisen elämään jääkin Suomessa pieneksi. Maarajan yli Ruotsiin tai Norjaan on ennenkin päässyt ilman tarkastuksia, Venäjän suunnalla kaikki jatkuu entisellään.

Muualle Schengen-alueelle pitääkin lentää tai mennä laivalla. Sopimuksen merkitys onkin suurin keskisessä Euroopassa.

Esimerkiksi Saksan, Ranskan, Luxemburgin ja Belgian välillä on vilkasta liikennettä, jota ei enää rajatarkastuksilla hidasteta.

Euroopan rajattomuuden voi kokea esimerkiksi moottoritiellä Belgian ja Luxemburgin välillä. Tyhjän raja-aseman kohdalla on nopeusrajoitus 60 kilometriä tunnissa, mutta perin harva autoilija viitsii enää edes keventää kaasujalkaa.


Tiukat ulkorajat

Vastapainoksi sille, että alueen sisällä ei matkustajia tarkasteta, ylläpidetään Schengen-alueella tiukkaa valvontaa ulkorajoilla.

Valvonnan avuksi on perustettu tietojärjestelmä SIS, johon eri maiden viranomaiset voivat tallettaa tietoja ihmisistä, ajoneuvoista tai esineistä joita etsitään tai joiden tulo alueelle on kielletty.

Maahantulokielto yhteen Schengen-maahan nostaa siis tien pystyyn kaikkialla alueen ulkorajoilla.

STT-IKK
30.6.2000


Kotimaa -sivulle