Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti
Sauli Niinistö: Internet ja kännykkä osaksi perusturvaa
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) kannattaa matkapuhelimen ja Internetin käyttöön liittyvien kulujen sisällyttämistä osaksi perusturvaa.
Torstaina ilmestyneen IT-viikko-lehden haastattelussa Niinistö toteaa, että koska työttömyysturvassa ei ole erikseen korvamerkittyjä televisio-, lankapuhelin- tai päivälehtieriä, ei työttömyysturvaan voi lisätä uusiakaan menoeriä.
- Mainitut menoerät ovat kunnan sosiaalihuoltoon kuuluvia toimeentulotuen perusosalla katettavia menoja. Uusien viestintämuotojen käytöstä aiheutuvat kustannukset pitää mielestäni voida sisällyttää tähän perusosaan, Niinistö sanoo.
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) puolestaan ei IT-viikon haastattelussa pitänyt Internetiä ja kännykkää perusturvassa korvattavina välttämättömyyksinä.
Tuomioja: Tobinin verosta ratkaisu kehitysapuun
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kannattaisi kansainvälisistä valuutansiirroista perittävää niin sanottua Tobinin veroa. Hän perää asiasta perusteellisesta selvitystä. Tuomiojan mukaan vero voisi olla ratkaisu kehitysavun rahoitusongelmiin.
Tuomioja otti asiaan kantaa Euroopan parlamentin järjestämässä seminaarissa keskiviikkona. Hänen mukaansa veroa pitäisi käsitellä YK:n kehitysavun rahoituskonferenssin yhteydessä ensi vuonna.
- Valuutansiirtoveroa on pidettävä esityslistalla, kunnes se toteutetaan, elleivät sitten jatkotutkimukset osoita sitä mahdottomaksi soveltaa käytäntöön, Tuomioja sanoi Brysselissä.
Tobinin vero on saanut nimensä Nobelilla palkitun taloustieteilijän James Tobinin mukaan. Hän ehdotti jo lähes 30 vuotta sitten, että kaikista kansainvälisistä valuutansiirroista perittäisiin veroa enintään 0,5 prosenttia.
Tuomiojan mukaan jo 0,1 prosentin verolla voitaisiin koota enemmän tuloja kuin teollisuusmaat käyttävät nykyään kehitysyhteistyöhön.
- Valuutansiirron verotus voisi yhdellä iskulla ratkaista kaikki kehitysavun ongelmat, Tuomioja huomautti.
Lisäksi Tuomioja katsoo veron hillitsevän valuutoilla keinottelua, mutta toisaalta se ei matalatasoisena estäisi normaalia kaupankäyntiä tai sijoitustoimintaa.
EN haluaa kehittää mediakasvatusta
Euroopan neuvosto korostaa mediakasvatuksen merkitystä informaatioyhteiskunnassa. EN:n parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi tiistaina Strasbourgissa suomalaisen kansanedustajan Tytti Isohookana-Asunmaan (kesk.) tätä aihetta käsittelevän raportin.
Siinä todetaan, että ihmisiä ympäröivän tiedon ja viestien määrä on nykyisin lähes rajaton. Mediakulttuurin hallitsemassa maailmassa uhkaa kuitenkin toden ja kuvitelman välinen raja hämärtyä.
Isohookana-Asunmaa huomauttaa raportissaan, ettei median tarjoama todellisuus ole koskaan oikeaa todellisuutta, vaikka se näyttää siltä. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät paljon aikaa median ja uuden tietotekniikan parissa. Kuitenkaan heidän arvostelukykynsä ei ole vielä täysin kehittynyt.
Maailmanlaajuisella tasolla on lisäksi olemassa riski sosiaalisesta syrjäytymisestä. Sen kohteeksi voivat joutua ne, joilla ei ole mahdollisuutta kommunikoida median kautta tai arvioida tiedonvirtaa kriittisesti.
Isohookana-Asunmaa pitää mediakasvatuksen järjestämisessä tärkeimpänä tehtävänä opettajien kouluttamista. Mediakasvatuksen ei tule olla oppiaine, van se pitää niveltää pakollisena historian, yhteiskuntaopin, äidinkielen ja tietojenkäsittelyn opetukseen.
Hänen mukaansa Suomessakin mediakasvatus on järjestetty epätasaisesti eri osissa maata. Se on myös paljolti perinteistä viestintäkasvatusta, joka ei vastaa uusiin haasteisiin.
Kasvatuksen tavoitteena on antaa valmiudet valikoida tietoa ja suhtautua siihen kriittisesti. Avainsanoja ovat moniarvoisuus ja erilaisuus.
Raportissa painotetaan, että koulujen ohella mediakasvatus asettaa haasteita kansalaisjärjestöille. Kasvatuksen eurooppalaisen sisällön kehittämistä varten voitaisiin perustaa kansainvälinen toimisto, joka harjoittaisi yhteistyötä mm. Euroopan unionin ja Unescon kanssa.
Rajamäki nostaisi polttoöljyn valmisteveroa
Itä-Suomen energiatoimiston neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) esittää energiaverotuksen painopisteen siirtämistä polttoöljyn suuntaan. Tämä olisi Rajamäen mielestä ainoa keino kotimaisten biopolttoaineiden ja puuenergian käytön lisäämiseksi.
Rajamäki nostaisikin polttoöljyn valmisteveroa 150 markkaan megawattitunnilta. Polttoaineverokertymä voitaisiin hänen mukaansa säilyttää entisellään, jolloin bensiinin ja dieselin energiaveroja voitaisiin alentaa 150 markkaa litralta.
Tavoitteena voisi olla dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn samanhintaisuus. Kokonaisverorasitus ei kasvaisi harvaanasutulla maaseudulla, huomautti Rajamäki Mikkelissä maanantaina Puuenergiaseminaarissa.
Itä-Suomessa käytetään vuodessa lähes miljardi markkaa raskaan ja kevyen polttoöljyn hankintaan. Rajamäki muistuttaa, että lähes jokainen markka päätyy maakuntien ulkopuolelle.
Jos polttoöljy korvattaisiin energiapuulla, rahat jäisivät pyörimään maakuntiin. Jos polttoöljy esimerkiksi korvattaisiin metsähakkeella, syntyisi alueelle 2 500 uutta työpaikkaa, säästyisi miljardi markkaa ja alueen hiilidioksididipäästöt alenisivat 27 prosenttia, kuvaili Rajamäki.
Yliopistojen kielikeskusten johtajat: Ruotsin kieli ylioppilastutkinnossa liittyy laajempaan kokonaisuuteen
Suomen yliopistojen kielikeskusten johtajat pitävät tärkeänä, että harkittaessa muutoksia ruotsin kielen asemaan ylioppilastutkinnossa, tilanne nähdään osana laajempaa kokonaisuutta.
Emme ota kantaa siihen, tulisiko ruotsin kielen olla ylioppilastutkinnossa pakollinen vai ei, toteavat kielikeskusten johtajat Helsingissä pitämänsä kokouksen yhteisessä kannanotossa.
Kielikeskusten johtajat esittävät kuitenkin keskustelun aloittamista myös siitä, onko mielekästä, että nykyisen laajuista toisen kotimaisen kielen osaamista edellytetään kaikkien alojen korkeakoulututkinnoissa.
He viittaavat ns. virkamiesruotsin säilyttämiseen yliopistojen tutkintovaatimuksissa, jos ylioppilastutkintoa uudistetaan siten, että ruotsin kielen kokeesta tulee valinnainen. Silloin ruotsin opetuksesta aiheutuvat resurssipaineet tulevat yliopistoille kohtuuttomiksi.
Kielikeskusten johtajat katsovat, että yliopistojen velvollisuutena ei voi olla ruotsin kielen täydennyskoulutuksen tarjoaminen sellaisille opiskelijoille, jotka ovat kouluissa valinneet suppeimmat kurssit.
On tarkoituksenmukaisempaa, että kielikeskuksissa voimavarat keskitetään sellaisen ruotsin kielen opetuksen kehittämiseen, joka johtaa kielen kunnolliseen osaamiseen.
Vihreiden Anttila rahoittaisi osan veroalesta ympäristöveroilla
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla Anttila esittää veronalennusten rahoittamista osin ympäristöverotusta kiristämällä. Tuloveronalennukset olisi painotettava pienituloisiin.
Esimerkiksi sähköveron kiristäminen 0,5 pennillä kilowattitunnilta toisi noin 300 miljoonan markan lisäverotulot valtiolle. Jäteverotuksen laajentaminen koskemaan myös teollisuuden omia kaatopaikkoja lisäisi verotuloja 100-150 miljoonaa, Anttila laskee kannanotossaan.
Kevennysten painottamista pienituloisiin Anttila perustelee mm. sillä, että sähkön verotuksen tiukentaminen kohdistuisi suhteellisesti eniten pienituloisiin ihmisiin. Tämmöinen painotus ei myöskään lisäisi talouden ylikuumenemisriskiä.
Veroalessa on kaikkiaan painotettava sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja keinoja vähentää rakenteellista työttömyyttä. Anttila odottaa ensi vuoden veronalennusten olevan suuruusluokaltaan 3-4 miljardia markkaa.
Maatalousyrittäjien luopumistukilaki astuu voimaan
Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta astuu voimaan heinäkuun alussa. Valtioneuvosto päätti lain voimaantulosta torstaina antamallaan asetuksella.
Kokonaan kansallisista varoista rahoitettava luopumistukijärjestelmä voidaan käynnistää, koska EU:n komissio katsoi 21. kesäkuuta, että tukijärjestelmä täyttää tämänkaltaiselle valtiontuelle asetetut ehdot.
Viime joulukuussa vahvistetun lain nojalla maatalousyrittäjien luopumistukea jatketaan seuraavat kolme vuotta, mutta peltojen vuokraus ei enää oikeuta tukeen, vaan omistusoikeuden tulee siirtyä toiselle henkilölle.
Valtioneuvosto hyväksyi luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen tukiperusteet
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen tukiperusteet vuosille 2000-2006. Tukitointen kokonaisrahoitustarve on ohjelmakaudella yhteensä 29,8 miljardia markkaa, mistä EU:n osuus on vajaat 12,3 miljardia ja kansallinen osuus 17,5 miljardia.
Asetus vastaa sisällöltään horisontaalista maaseudun kehittämisohjelmaa, jonka Euroopan komissio hyväksyi tiistaina.
Horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma kattaa Manner-Suomessa osarahoitettavat epäsuotuisten LFA-alueiden ja maatalouden ympäristötointen tukijärjestelmät. Samalla koko Suomi on hyväksytty luonnonhaittakorvaukseen oikeuttavaksi LFA-alueeksi. Ohjelma ei sisällä uusia pellonmetsityksen ja varhaiseläkkeiden tukijärjestelmiä.
Käsittelyn aikana suunnitelmaan on tullut joitakin muutoksia ja tarkennuksia. Luonnonhaittakorvauksen osalta komissio hyväksyi Suomen ehdotuksen niin aluelaajennuksen kuin korvaustasojen osalta.
Uhanalaisten paikallisten alkuperäisrotujen kasvattamista koskevaan tukeen oikeutetut rodut on rajoitettu koskemaan ainoastaan YK:n maatalousjärjestön FAO:n uhanalaisiksi hyväksymiä rotuja.
Koonnut: IKK
30.6.2000
