Rakennusalalla puutetta Venäjän viennin osaajista
Rakennusala pelkää, että ammattitaitoisen työväen puute pudottaa suomalaisen rakennusviennin kelkasta juuri kun Venäjän talous on palannut kasvu-uralle. Lisäksi heikko rupla houkuttelee tuotantoa Venäjän rajojen sisäpuolelle, ilmenee rakennusalan kaavailemasta uudesta Venäjä-strategiasta.
Suomen ja Venäjän välisen rakennusalan työryhmä laati vuonna 1997 rakennusalan Venäjä-strategian. Strategiassa asetetuista tavoitteista suuri osa on jo toteutunut, mutta osa odottaa vielä toteutumistaan.
Keskiviikkona julkistettiin Venäjä-strategian seurantaraportti, jossa on selvitetty strategian toteutumista viimeisen kolmen vuoden osalta. Odottamaton talouskriisi Venäjällä vuonna 1998 muutti tilannetta strategian osalta. Markkinatilanne on muuttunut ja samalla on syntynyt tarvetta uusille kehittämistoimenpiteille.
Seurantaraportin mukaan Venäjä-strategian toteutus on edennyt myönteisesti. Kolmen vuoden aikana on toteutettu useita vientiä tukevia toimenpiteitä: Moskovaan perustettiin Suomen rakennuskeskus vuonna 1998, vientihenkilöstön sosiaaliturvaa on parannettu sekä maiden väliseen verosopimukseen on saatu hieman parannuksia.
Strategian mukaisia hankkeita seurantakaudella on toteutunut jonkin verran. Pietarin ja Viipurin ohikulkutien rakentamistyöt ovat jo käynnissä, ja kaasuputkihanke Venäjältä Suomen kautta Eurooppaan on edennyt myönteisesti.
Rakennusvienti kääntynyt kasvuun
Rakennustuotevienti kääntyi kasvuun vuosi sitten ja tänä vuonna kasvu on kiihtynyt. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä rakennustuotteita vietiin yli neljänneksen viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Myös projektivienti on kasvanut.
Parhaimmillaan rakennusvienti Venäjälle oli 90-luvulla vuositasoltaan 4-5 miljardia markkaa. Vuonna 1997 laaditussa strategiassa povailtiin jopa 10 miljardin markan liikevaihtoa vuoteen 2005 mennessä, mutta Venäjällä vuonna 1998 koettu talouskriisi vaikeutti tilannetta. Vientimahdollisuudet Venäjälle vähenivät ja suorien sijoitusten merkitys kasvoi.
Suomen rakennusalan yrityksien on jatkossa etabloiduttava Venäjän markkinoille eli siirryttävä toimimaan paikanpäälle, kun ruplan viime vuosien heikentyminen on parantanut venäläisten ja paikan päällä toimivien yritysten kilpailukykyä. Lisäksi etabloitumistarpeeseen ajaa Venäjän lainsäädäntö.
"Odotukset aika huonot"
Rakentamisen yleiset kasvunäkymät eivät ole lähivuosina kovin hyvät. Rakentamisen rooli Venäjän taloudessa on edelleen erittäin matala.
- Odotukset ovat aika huonot, arvioi VTT Rakennustekniikan tutkimusjohtaja Pekka Pajakkala. Venäjän kaipaa hänen mielestään perusremonttia. Esimerkiksi rahoitusjärjestelmässä sekä omistusoloissa on puutteita. Ulkomaisten yritysten tuotantoa Venäjällä rajoittavat suoriin sijoituksiin liittyvät riskit, kuten investoinnin jälkeen esiintyvä rikollisuus, korruptio ja alihankintamahdollisuuksien puute.
Epävarmuustekijöiden katsottiin raportissa vähentyneen Putinin astuttua presidentin virkaan. Rauhoittuneiden poliittisten olojen uskotaan houkuttelevan ulkomaisia sijoituksia Venäjälle.
Puutetta osaavasta henkilöstöstä
Raportissa painotettiin erityisesti vientihenkilöstön koulutusta tärkeänä ja kiireisenä parannustoimenpiteenä. Ikääntyminen verottaa ammattitaitoista henkilöstöä ja kansainvälistymiskoulutuksen saanutta henkilöstöä ei saada tilalle koulutustarjonnan ollessa tarpeeseen nähden erittäin vähäistä.
Varsinaisia rakennustyömiehiä tarvitaan jatkossa suhteellisesti entistä vähemmän samalla kun rakennusviennissä siirrytään yhä enemmän paikalliseen tuotantoon ja paikallisiin työntekijöihin. Sen sijaan ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulututkinnon suorittaneita toimihenkilöitä kaivataan johtotehtäviin yhä enemmän. Myös teknisen alan eksperteistä on pulaa.
Venäjällä on valtavat tarpeet rakentaa ja rakentamisen odotetaankin lisääntyvän lähivuosina samaan malliin kuin Itä-Euroopassa 90-luvulla.
STT-IKK
30.6 2000
