Kesän kaivaukset vahvistavat käsitystä Susiluolan alkuperästä
Tämän kesän arkeologiset kaivaukset ovat varmistaneet käsitystä Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla sijaitsevan Susiluolan alkuperästä. Susiluola on ainoa Suomesta löydetty paleoliittinen asuinpaikka. Asutusta luolassa on ollut viimeistä jääkautta edeltäneellä jäättömällä kaudella yli 100 000 vuotta sitten.
Kolmen viikon aikana on tutkittu luolan kokoa ja avattu pääluolan lähettyville kaksi uutta sisäänkäyntiä. Lisäksi on tutkittu edempää löydettyjä kahta luolaa ja luolan ympäristöä.
Pääluolasta on jo aiempina vuosina löydetty seitsemän maakerrostumaa. Alhaalta päin neljättä kerrostumaa on pidetty luolan lattiana.
- Noin 15 metrin päässä pääluolasta sijaitsevan pienemmän luolan maakerrostumat ovat samanlaisia kuin pääluolassa. Se osoittaa, että kerrostumat ovat syntyneet eri voimien vaikutuksesta ja että niiden ikäero on melkoinen, selvittää tyytyväinen toimialapäällikkö Heikki Hirvas Geologian tutkimuskeskuksesta.
Susiluolaan kävi tänä kesänä tutustumassa myös kanadalainen vanhojen maannoksien tutkija William Mahaney.
- Hänenkään mukaan ei ole epäilystäkään, etteikö neljäs kerrostuma olisi vanha maan pinta, Hirvas kertoo.
Mahaney otti mukaansa maanäytteitä, joista hän tekee minerologisia ja kemiallisia analyysejä.
- Hänellä on käytössään myös elektroninen mikroskooppi. Häneltä saamme tietoja, joita emme Suomesta yht'äkkiä olisi saaneet.
Hirvas uskoo, että kanadalaisen asiantuntijan käsitykset hälventävät niitä epäluuloja, joita suomalaistutkijoiden asiantuntemusta kohtaan on osoitettu.
Ulkopuolelta ei löytöjä
Ensimmäiset esinelöydöt Susiluolasta tehtiin vuonna 1996 harrastelijavoimin. Arkeologisissa kaivauksissa luolasta on löydetty noin 200 yksinkertaisista työkaluista peräisin olevaa esinejäännöstä ja noin 600 todennäköistä iskentäjäännettä.
- Tänä kesänä löydöksiä ei enää löytynyt yhtä paljon kuin aiempina. Osittain se johtuu siitä, että kaivoimme paljon pienemmällä alueella, tutkija Hans-Peter Shulz Museovirastosta kertoo.
Luolan ulkopuolella tehdyt kaivaukset tuottivat hyvin laihan tuloksen. Ne löydökset, jotka eivät ole ajautuneet luolaan, ovat tuhoutuneet vuosituhansien aikana.
- Emme pysty sanomaan, kuinka kauan ihminen on alueella asunut, sillä niin paljon jälkiä on tuhoutunut, Shulz sanoo.
Kaivauksia tehdään Museoviraston, Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Kaivausten jatko riippuu Museoviraston budjetista. Jo tänä vuonna kaivausten kestoa oli lyhennetty viikolla aikaisemmista kesistä.
STT-IKK
30.6 2000
