Suomen lakisääteinen tapaturmavakuutus taas EU:n silmätikkuna
Suomi on kevään mittaan joutunut antamaan EU:lle selvityksiä lakisääteisestä tapaturmavakuuttamisesta. Suomalaisten mielestä asia on täysin kunnossa, koska Suomi on avannut alan omalla lainsäädännöllä kilpailulle. EU:n kanta asiaan on edelleen auki.
EU haluaisi Suomen myöntävän, että vapaa kilpailu tulee vahinkovakuutusdirektiivistä. Suomi on koko ajan lähtenyt siitä, että toimiala on osa suomalaista sosiaaliturvaa eivätkä EU-direktiivit näin ollen koske sitä.
Asiasta kiisteltiin jo silloin, kun Suomi neuvotteli EU:n jäsenyydestä. Kiista jäi silloin ratkaisematta, ja Suomi siivosi pulman maton alle avaamalla itse alan kilpailun ulkomaisille yhtiöille viime vuoden alussa.
Työntekijöiden lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksaa työnantaja. Kirjeenvaihtoon komission kanssa jouduttiin, kun EY-tuomioistuin otti kantaa Belgian vastaaviin vakuutuksiin. Tuomioistuimen mukaan Belgian lakisääteinen tapaturmavakuutus kuuluu vahinkovakuutusdirektiivin sääntelyn piiriin.
- Olemme käyneet komission kanssa kirjeenvaihtoa Suomen tekemistä lainsäädäntömuutoksista, mutta sieltä ei ole kuulunut mitään. Pallo on tällä hetkellä komissiolla, kertoi ylijohtaja Tarmo Pukkila sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolta.
Pulman ydin on, että Suomi ei ole missään vaiheessa myöntänyt, että lakisääteinen tapaturmavakuuttaminen kuuluisi direktiivin sääntelyn piiriin. Pukkilan mukaan on myös muistettava, että Suomen ja Belgian lakisääteisessä tapaturmavakuuttamisessa on eroja.
- Jollakin lailla asia on ratkaistava, mutta en osaa vielä sanoa, millä tavalla, Pukkila tiivisti.
"Asia kunnossa"
Suomessa kilpailun periaatteet on lyöty lukkoon niin, että myös työmarkkinaosapuolet eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat olleet mukana. EU:n innokkuudelle ei löydykään ymmärtäjiä.
- EU:n näkemyksiä on vaikea pidemmälle ymmärtää. Kyllä sen pitäisi riittää, että olemme avanneet alan kilpailulle ja harmonisoineet lainsäädännön direktiivien mukaisesti, kuului yksi kommentti.
Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa TVL:ssä on yksiselitteisesti lähdetty siitä, että "Belgian tapauksella" ei ole minkäänlaisia seuraamuksia Suomessa.
Suomen laki on avannut kilpailun, mutta yksikään ulkomainen yhtiö ei ole vielä tehnyt ilmoitusta toiminnan aloittamisesta, lakimies Kirsi Pohjolainen TVL:stä kertoi.
Suomen lain mukaan lakisääteiseen tapaturmavakuuttamiseen lähtevän yhtiön on ilmoitettava asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriölle. Lisäksi sen on maksettava osuutensa yhteisvastuujärjestelmään ja noudatettava muutoinkin Suomen tapaturmavakuutuslakia. Palvelua on mm. saatava suomen ja ruotsin kielellä.
Nähtäväksi jää, aikooko ruotsalais-norjalainen If lähteä mukaan lakisääteisiin tapaturmavakuutuksiin.
Kun Pohjola oli lähdössä mukaan Ifiin, kiistaa käytiin siitä, voidaanko lakisääteinen vakuuttaminen siirtää ruotsalaiseen yhtiöön. Asia ratkaistiin perustamalla Ifille suomalainen tytäryhtiö.
Suurilla 65 prosenttia
Viime vuonna lakisääteisten tapaturmavakuutusten maksutulo oli noin 20 prosenttia kaikesta vahinkovakuuttamisesta. Maksuja niistä kertyi noin 3 miljardia markkaa.
Koska vakuutuksilla voidaan joutua kattamaan mm. pitkiä eläkkeitä, toimintaan liittyvissä rahastoissa on noin 10 miljardia markkaa.
Viime vuonna Sampo-ryhmällä oli hieman päälle 35 prosentin markkinaosuus lakisääteisistä tapaturmavakuutuksista. Pohjolalla oli vähän yli 29 prosenttia. Kolmantena oleva Tapiola oli hieman vaille 14 prosentissa.
Sitä seuraisi Y-Fennia hieman päälle 11 prosentilla. Lähivakuutus oli alle 3:ssa ja muille jäi noin 8 prosenttia.
STT-IKK
30.6 2000
