Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Päivä kidutusta vastaan



YK:n kansainvälistä kidutuksen vastaista päivää vietettiin maanantaina yli 70 maassa. Nyt kolmatta kertaa järjestetty kampanja on omistettu kaikille kidutuksen uhreille. Tämän vuoden teemana on parantaminen: kidutustrauman korjaaminen ja eläytyminen uhrin kokemusmaailmaan.


Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus tarjoaa Suomessa psykoterapia- ja konsultaatiopalveluja sekä fysioterapiaa kotimaassaan kidutetuille pakolaisille, turvapaikanhakijoille ja heidän perheilleen.

- Traagisista kohtaloista huolimatta hoito on usein tuloksellista ja toivoa herättävää, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Asko Rauta kuntoutuskeskuksesta.

Kidutuksen terveydelliset seuraukset ovat pitkäkestoisia ja lamaannuttavia. Ahdistavat muistot elävät mielessä pahimmillaan läpi elämän.

Trauma ei koske pelkästään uhria, vaan myös hänen lähipiiriään. Jälkivaikutukset jatkuvat sukupolvesta toiseen.


Suomessa asuu tuhansia kidutettuja

Ainakin lähes sadasta YK:n jäsenvaltiosta tulee vuosittain tietoa kidutuksesta ja epäinhimillisestä kohtelusta.

- Noin 20-30 prosenttia pakolaisista on kidutuksen uhreja. Maailmanlaajuisesti kyse on sadoista tuhansista uhreista, sanoo Rauta.

Suomessa ei ole tutkittu kidutettujen määrää. Raudan mukaan maassamme on noin 5 000-6 000 kidutuksen uhria, jos lukumäärät vastaavat muissa maissa tehtyjä tutkimuksia.

Rauta on erityisen huolissaan kidutettujen turvapaikanhakijoiden pitkistä oleskelulupien odotusajoista.

- Odottaminen aiheuttaa usein selkeän uudelleen traumaattistumisen, mikä koetaan usein äärimmäisenä vallankäyttönä ja ihmisarvoa nöyryyttävänä.

- Ulkomaalaisvirastolla ei ole resursseja seuloa hakijatulvan joukosta suojelun tarpeessa olevia. Päätöksentekijöiltä näyttää puuttuvan myös tietoa kidutuksesta ja sen seurauksista.


Vaikenemista, häpeää ja syyllisyyttä

Kidutus on yksi nykyajan kauheimmista ihmisoikeusrikkomuksista. Sitä käytetään vallan välineenä.

Yksilötasolla tarkoituksena on rankaiseminen, tiedon saaminen ja tunnustuksiin pakottaminen. Laajemmin kidutuksella pyritään levittämään pelkoa sekä shokeeraamaan ja passivoimaan yksilöitä ja yhteisöjä, jopa kansakuntia.

Kidutukseen liittyy äärimmäistä häpeää ja syyllisyyden tunteita. Tämän takia siitä ei juuri puhuta. Uhrit vaikenevat ja ongelman olemassaolo jopa kielletään.

Eri puolilla maailmaa toimii nykyisin yli 200 kidutettujen kuntoutusyksikköä. Yksiköt ovat verkostoituneet, ja niiden keskuspaikka IRCT sijaitsee Tanskassa.


Kidutettujen kuntoutuskeskus tekee laajaa pakolaistyötä

Psykiatrisen hoitotyön ohella Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus selvittää myös laajemmin pakolaisten terveystilannetta. Keskus arvioi kidutuksen uhrien lukumäärää Suomessa ja seuraa, miten uhrit selviytyvät hoidon jälkeen.

Lisäksi keskus järjestää työnohjausta ja koulutusta pakolaisten kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuntoutuskeskuksessa työskentelee vajaat kymmenen henkilöä.

Viime vuonna hoidossa kävi yhteensä 120 potilasta 24 maasta. Suurin osa heistä oli miehiä.

Potilaat tulevat vastaanottokeskusten tai kuntien terveys- ja pakolaisviranomaisten lähettäminä. Hoidon kesto vaihtelee tarpeen mukaan.

Vuonna 1993 perustettu Kidutettujen kuntoutuskeskus on ainoa laatuaan Suomessa. Toiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Se rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen ja Diakonissalaitoksen varoin.

STT-IKK
30.6.2000


Ajassa -sivulle