Ari Vatanen toiveikkaana:
Komissaarivierailusta puhtia lähialueyhteistyöhön
Aluepolitiikasta vastaava komissaari Michel Barnier vierailee torstaina ja perjantaina EU:n ja Venäjän raja-alueilla. Ranskalaiskomissaari tutustuu muun muassa tutustumassa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan ja Karjalan Interreg- ja Tacis-hankkeisiin. Vierailun alullepanijana toiminut Kokoomuksen europarlamentaarikko Ari Vatanen toivoo käynnin vauhdittavan rajayhteistyön kehittämistä.Ongelmana tähän saakka on ollut eri puolilla rajaa toteutettavien projektien puutteellinen koordinaatio, koska Venäjää koskevan Tacis-ohjelman päätökset on tehty Brysselissä ja Suomen puoleisia hankkeita rahoittavan Interregin päätökset aluetasolla.
Itä-Suomen maakunnat ja Karjalan tasavalta ovat esittäneet kokeilua, että Euregio Karelian hallintokomitea voisi tehdä päätöksiä aluetasolla sekä Interreg- että Tacis-ohjelmien projekteista.
- Ruotsin ja Venäjän vallan aikana oli vilkasta kanssakäymistä ja bolsevikkivallankumouksen jälkeen muuri, niin nyt yritetään jälleen saada luonnollista kanssakäymistä aikaan. Jos toisen päätökset tehdään paikallisella tasolla niin kuin pitää ja toisen päätökset tehdään Brysselissä, niin eihän se voi olla hyvä ratkaisu.
Vatasen mukaan kaikki arkipäivän toimintaan kuuluvat päätökset pitäisi saada paikalliselle tasolle. Asiat kulkevat toistensa ohi, jos niistä päätetään eri paikoissa.
- Yhteensovittamisessa on ongelmia, toteaa Vatanen ja korostaa, että on erittäin tärkeää, että komissaari voi omin silmin nähdä olosuhteet eri puolilla rajaa. Tämän vuoksi hän alun alkaen Barnierin vierailulle pyysikin.
- Se täytyy nähdä ennen kuin sen uskoo. Kompleksisuuden näkeminen paikan päällä auttaa Vatasen mukaan havaitsemaan, että kaavamaisia päätöksiä ei aina voi tehdä.
Yhteistyössä on kuitenkin EU:n hallinnon kannalta vielä yksi mutka. Interreg kuuluu nimittäin Barnierille, mutta Tacis-ohjelmasta vastaa brittikomissaari Chris Patten. Vatanen sanoo ettei vielä tiedä Pattenin näkemystä asiaan.
- Barnier kyllä lupaili, että pienemmissä asioissa, käytännön tasolla päätöksenteko voitaisiin siirtää Karjalaan.
Barnier lupasi myös vastauksessaan Vatasen huhtikuussa tekemään kirjalliseen kysymykseen komission tukea rajayhteistyön hallinnon siirtämiselle aluetasolle eli Euregio Karelialle.
Yhteistyö on moraalinen kysymys
Vatanen korostaa, että hän näkee Venäjän kysymyksen myös moraalisena kysymyksenä.
- Tässä nähdään mikä meidän rooli on ja miten suhtaudumme meidän naapureihimme. Miten suhtaudumme vieressä olevaan mahtiin, joka tuntee olevansa vähän nöyryytetyssä ja sekasortoisessa tilassa ja jota missään nimessä ei voida pitää oikeusvaltiona.
- Minun henkilökohtainen näkemykseni on, että eristämisellä ei koskaan saada mitään aikaiseksi, vaan pitää vetää se länsimaiseen demokratiakehitykseen mukaan. Mutta, Vatanen sanoo painokkaasti, se ei voi tapahtua niin, että silitetään vain myötäkarvaan, koska rikkomukset ja asenteet ovat sitä luokkaa Venäjällä, että EU:n täytyy tiukasti puolustaa samalla demokratiaa.
Yhteistyö ei voi tapahtua vain Venäjän ehdoilla. EU:n on puolustettava myös ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita, Vatanen painottaa.
Talouselämän parantamisen kautta kuvaan tulee myös lähialueiden köyhyyden lievittäminen. Näin hillitään myös ääriaineksia ja ihmisten sekasortoisen tilan hyväksikäyttöä, hän muistuttaa.
Tuupovaarasta lähtöisin olevalla Vatasella on komissaarivierailun suhteen toiveita myös suomalaisten puoleen. Hän toivoo vierailun herättävän Pohjois-Karjalan asukkaissa mielenkiintoa EU-kysymyksiä kohtaan, sillä EU koetaan kuitenkin kaukaisena instituutiona.
- Odotan, että pohjoiskarjalaiset huomaavat, että ei EU ole heitä unohtanut kun komissaari tulee paikan päälle käymään.
Autovero tulilinjalla
Lähialueyhteistyön ohella Vatanen on kevään aikana kiinnittänyt huomiota Suomen käytettyjen autojen verotukseen.
Käytettyjen autojen tuonti muista EU-maista Suomeen on käytännössä estetty ylikorkealla autoverolla. Tämä vero määrää käytettyjen autojen hinnan myös kotimaassa. Uudet autot maksavat Suomessa 20-40 prosenttia enemmän kuin Saksassa. Käytettyjen autojen hintaerot Saksaan verrattuna nousevat 100-200 prosenttiin auton vanhetessa.
Vatanen on kirjallisessa kysymyksessään toukokuussa ilmoittanut komissiolle autoverotuksen epäkohdista ja vaatinut sitä puuttumaan EU:n kilpailulainsäädännön (perustamissopimuksen 95 (90) artiklan) rikkomuksiin. Komissio tekee lopulliset päätökset toimista, kun EY-tuomioistuin antaa tuomion samantyyppisessä Portugalin tapauksessa syyskuun lopulla.
Vatanen vetoaa myös hallitukseen, että se valmistelisi pikaisesti esityksensä auton hankinnan verotuksen keventämisestä niin kuin se on hallitusohjelmassaan luvannut.
- Tässä on kysymys siitä miten me noudatamme sääntöjä, joihin olemme sitoutuneet. Noukimmeko me rusinat pullasta ja kansalaisten tappioksi jätämme asiat hoitamatta.
- Jopa Portugali köyhänä maana meihin verrattuna ei verota arvonlisäveroa kahteen kertaan kuten Suomi tekee. Vatanen muistuttaa, että tämän lisäksi suomalainen veronlaskutapa on aivan hatusta nostettu. Käytäntö osoittaa, että tuonti on tyrehtynyt eivätkä markkinat toimi.
Komissio ryhtymässä toimiin
Vatanen nostaakin hattua länsinaapurillemme Ruotsille, jotta asia on hoidettu huomattavasti Suomea paremmin. Suomessa viranomaiset puolestaan puhuvat mieluummin, että kaksi vuotta on vielä aikaa rahastaa.
- Komissio tulee ryhtymään toimenpiteisiin, mutta miten voimakkaita toimenpiteet ovat ja mitkä hyökyaallot siitä seurauksena on, niin se jää nähtäväksi. Ja miten pitkään implementointi tulee kestämään, sitä en halua ennakoida.
Vatanen lupaa kuitenkin pitää asiaa esillä ja ennakoi, että komissiosta tullaan tutustumaan Suomen tähänkin puoleen viimeistään lomien jälkeen. Ennemmin tai myöhemmin verotuskäytännön täytyy muuttua, hän sanoo.
Vatasen tarkoituksena on käynnistää nimienkeräys tekstiviesteinä käytettyjen autojen verotuksen alentamiseksi. Tavoitteena on saada laajempi kansalaisten tuki vaatimukselle EY-lainsäädännön vastaisen autoverotuksen korjaamiseksi. Vetoomus luovutetaan Euroopan komissiolle ja saatetaan tiedoksi myös pääministerille, valtiovarainministerille ja kansanedustajille.
PETE PAKARINEN
30.6.2000
