Valtion kassa kasvoi muhkeasti alkuvuonna

Valtiontalouden nettorahoitusylijäämä nousi tammi-toukokuussa 16,8 miljardiin markkaan, kun valtiolla vuosi sitten oli vielä 3,1 miljardin markan rahoitusalijäämä.

Hyvä tulokehitys näkyi valtion lyhytaikaisissa rahoitusvarauksissa, jotka maanantaina julkistetun valtiontalouden kassalaskelman mukaan nousivat toukokuun lopussa jo 57,8 miljardiin markkaan. Joulukuun lopussa rahoitusvarauksia oli 38,3 miljardia markkaa.

Valtion verotulot kasvoivat tammi-toukokuussa 6,0 prosenttia ja nousivat 70,8 miljardiin markkaan. Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvoi 9,0 prosenttia 28,0 miljardiin markkaan.

Arvonlisävero tuotti 24,1 miljardia markkaa eli 7,0 edellisvuotista enemmän. Osakkeiden myynti ja osingot kasvattivat valtion muita tuloja 13,5 miljardista 33,2 miljardiin miljardiin markkaan eli 145 prosenttia.

Valtiontalouden kassatulot ilman lainanottoa olivat 109,6 miljardia markkaa eli 27,4 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kassamenot ilman valtion velan kuoletuksia kasvoivat 4,1 prosenttia 92,8 miljardiin markkaan.

Valtionvelan korkoja maksettiin 20 miljardia

Kulutusmenot supistuivat 6,1 prosenttia 20,6 miljardiin markkaan. Siirtomenot nousivat 44,5 miljardiin markkaan eli 5,1 prosenttia edellisvuotista suuremmiksi.

Valtion velasta maksettiin tammi-toukokuussa korkoja yhteensä 19,9 miljardia markkaa. Korkomenot kasvoivat 15,3 prosenttia, sillä vuotta aiemmin velan korkoihin meni 17,2 miljardia markkaa. Uutta velkaa valtio otti alkuvuonna nettomääräisesti 0,6 miljardia markkaa.

Toukokuun lopussa valtion velka oli 403,1 miljardia markkaa, kun velkaa viime vuoden lopussa oli 410,4 miljardia markkaa ja huhtikuun lopussa 419,6 miljardia markkaa.

Velan lasku selittyy kirjanpidon muutoksesta, jossa velasta on vähennetty sisäisinä erinä 12,7 miljardia ja 8,8 miljardia markkaa. Kyseiset erät ovat talousarviotalouden velkaa talousarviotalouden ulkopuolisille valtion rahastoille.

STT-IKK
30.6 2000

Talous -sivulle